Ratkaisut lehden 6/2020 pulmiin

Mistäs tiesit?

 

1.    Kaarnakuoriainen, joka viihtyy kuusessa

2.    Imatran Pallo-Veikkojen

3.    Tilaan rakennettu taideteos

4.    Syyriassa

5.    Ihosyöpä

6.    Konepuuseppä

7.    Vuodessa - 365 päivässä

8.    Asiantuntijoiden ja yksityisalojen esimiesten ammattiliitto

9.    Stora Enson

10.  Ruotsalainen

10+  Kasvisruokaa
 

 

Pakko tietää

1. Robert Henrik Erolin (1865-1953) aloitti 11-vuotiaana heinäkuussa 1876 leikkuukoneen apupoikana Kymi-yhtiön paperitehtaalla Kuusankoskella. Mitä sitten tapahtui?

a) Kuukauden päästä Erolin purki ja kokosi leikkuukoneen.

b) Ennen syyskuuta Erolin sammutti tehtaalla 7 tulipaloa.

c) Erolin työskenteli Kymi-yhtiössä 71,5 vuotta.

d) Erolin pyydysti viikossa 32 ja koko työurallaan 10 147 rottaa tehtaalla.

Oikea vastaus: c) Erolin työskenteli Kymi-yhtiössä 71,5 vuotta. Kyseessä on työsuhteen pituuden Suomen ennätys. Lisäksi Erolin kuljetti jo 9-vuotiaana Kymi-yhtiön postia Kymin rautatieasemalle, joka on nykyisin Korian asema.

Leikkuukoneelta Erolin siirtyi silloiseen tapaan tehtävästä toiseen eli prässipojaksi paperikoneelle, koneenhoitajaksi ja vuonna 1906 vuoromestariksi.

Kymin paperitehtaan työnjohtotehtävistä hän siirtyi vuoromestariksi Kuusankosken paperitehtaalle ja jäi sieltä eläkkeelle paperimestarina joulukuussa 1947.

Koko työuransa aikana Erolin oli poissa töistä sairauden vuoksi yhteensä kaksi viikkoa. Hän kuoli 87-vuotiaana.

Erolinilla oli seitsemän lasta, joista kuusi työskenteli Kymi-yhtiön palveluksessa. Heistä pisimpään yhtäjaksoisesti Kymi-yhtiössä työskenteli Ines Ekestam, yhteensä 42 vuotta. Hän jäi eläkkeelle lakiasiainosastolta vuonna 1974.

Erolin syntyi Lappeella. Hänen vanhempansa muuttivat Kuusankoskelle 1870-luvun alkupuolella.

Kymi-yhtiö on nykyisin osa UPM-Kymmeneä. Toiseksi pisimmän työsuhteen yhtiössä teki työnjohtaja Ville Rihu (64 vuotta) ja kolmanneksi pisimmän paperityömies Taavetti Kajander (58 vuotta).

 

2. Toistakymmentä työntekijää Euran Paperissa joutui vuonna 1943 kesken työpäivän vastaavan mestarin puhutteluun. Mitä he olivat tehneet?

a) Tulleet töihin soutuveneillä.

b) Syöneet työaikana sokeria.

c) Silittäneet tehtaan vartiokoiraa.

d) Leikkineet töissä kaarnalaivoilla.

Oikea vastaus: b) Syöneet työaikana sokeria. Se oli paperinvalmistusprosessissa käytettyä puhdistamatonta eli valkaisematonta ”puusokeria”, jota liotettiin tehdassalissa suuressa avoimessa tynnyrissä olleeseen nesteeseen. Kun sokeria oli juuri lisätty tynnyriin, työntekijät ryntäsivät ”onkimaan” sitä liemestä sormin. Sitten he pesivät sokerin pesuhuoneessa vesihanan alla ja söivät sen.

Oli sota-aika ja ruuasta oli pula, moni oli usein nälissään.

Sokeri oli hunajankeltaista ja herkullisen näköistä. Samaa sokeria käytettiin myös siirapin raaka-aineena. Tapauksesta kertoneen ja siinä mukana olleen työntekijä Margit Auralan mukaan hänen aiemmassa työpaikassaan samaa sokeria oli myyty työntekijöille, jotta he voisivat keittää siitä siirappia itselleen.

Sokerinsyönti paljastui samana päivänä. Tynnyriin putosi naistyöntekijän lompakko, jossa oli hänen ns. yleisostokorttinsa, jolla sai kuukausittaisen sokeriannoksen. Työntekijä joutui onkimaan lompakkoaan tynnyristä ja jäi sattumalta kiinni – ja häkeltyneenä kertoi muiden sokerinsyöjien nimet. Mestari kutsui porukan ensiapuhuoneeseen ja kertoi sokerin olevan erittäin myrkyllistä, koska liuotinnesteessä oli glyserolia. Mestari ripitti porukan ja antoi vakavan varoituksen, mutta asia jäi siihen. Margit Auralan mukaan mestarilla ja muilla läsnäolleilla oli täysi työ pitää ilmeitään peruslukemilla. Margit Aurala ei tapahtumaa muistellessaan kertonut kenenkään sairastuneen.