Ratkaisut lehden 2/2020 pulmiin
Mistäs tiesit?
1. Mitä tarkoittaa kuopus?
2. Minkä maan uusi pääministeri on Mihail Misustin?
3. Millä nimellä Thaimaa tunnettiin ennen vuotta 1949?
4. Mikä on äänenvoimakkuuden, desibelin lyhenne?
5. Kuka valittiin Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi vuonna 2019?
6. Mille maalle kuuluu Madeiran saariryhmä?
7. Minkä maan kaupunki on Auckland?
8. Missä kaupungissa sauhuaa Metsä Fibre Oy:n Joutsenon tehtaat?
9. Kuka lauloi levylle kappaleen Krookukset?
10. Kuinka moni raamatun kymmenestä käskystä alkaa sanalla "Älä"?
10+ Millaista ruokaa syö vegetariaani?
Vastaukset
1. Nuorin lapsi
2. Venäjän
3. Siam
4. dB
5. Marko Anttila
6. Portugalille
7. Uuden-Seelannin
8. Lappeenrannassa
9. Pekka Ruuska
10. Seitsemän
10+ Kasvisruokaa
Pakko tietää
1. Oikea vastaus: d) Uitiin ja soudettiin veneellä. Vesi oli noussut Kuusankoskessa kolme metriä normaalia korkeammalle Valapaton tulvaksi kutsutun ennätyksellisen suurtulvan vuoksi. Vedentuloa yritettiin estää patoamalla ovet ja luukut, mutta pian alkoi näyttää siltä, että jos patoamista jatkettaisiin, ulkona yhä nouseva vesi saattaisi repiä tehdasrakennuksen irti perustuksiltaan. Paperikoneista, joita oli kaksi, irrotettiin suojattavat osat ja koneet rasvattiin paksusti. Sen jälkeen tulvavesi päästettiin sisälle tehtaaseen.
Vettä oli niin paljon, että liikkuminen oli helpointa veneellä. Veden lämmettyä kesällä ihmiset kävivät uimassa joen keskellä sijaitsevassa ”uimahallissa”.
Tehdas oli seisauksissa kolme kuukautta. Tulva vei mukanaan suuren määrän yhtiön
uitto- ja polttopuita. Pientä lohdutusta tuli siitä, että yhtiö sai huomattavan alennuksen tie- ja siltamaksuista. Edeltävä talvi oli ollut ennätysluminen.
Tulvavesi oli katkaissut tehtaan sähköjä jo talvella.
Valapaton tulva sai nimensä Venäjän keisarin Nikolai II:n helmikuussa 1899 antamasta helmikuun manifestista. Se kavensi Suomen autonomiaa. Keisari petti Suomelle antamansa hallitsijanvakuutuksen eli antamansa valan.
2. Oikea vastaus: c) Hänen jalanjälkensä kuluivat oman työpisteen lattiaan. Ne ovat yhä näkyvissä vankassa mäntylattiassa. Mattsson oli pahvinlajittelija ja teki koko työuransa ajan samaa työtä eli punnitsi pahvia samassa työpisteessä lajittelusalissa. Hän suostui jäämään eläkkeelle vasta 77-vuotiaana. Silloinkin vastaavan mestarin piti luvata hakea hänet apuun, jos lajittelussa tulee ruuhkaa tai ongelmia.
Mattssonin työpiste ja jalanjäljet ovat esillä Verlan tehdasmuseossa Jaalassa Pohjois-Kymenlaaksossa. Verlan tehdas on Suomen ensimmäinen tehdasmuseo. Se avattiin vuonna 1972. Vuonna 1996 Verlan ruukkikylä hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi.