Ratkaisut lehden 10/2020pulmiin

Mistäs tiesit?

1.     Sulkapallo

2.     40 viikkoa

3.     Tapio Rautavaarasta ja Reino Helismaasta

4.     Imatralla

5.     Lappeenrannan ja Viipurin

6.     Vexi Salmi

7.     28. joulukuuta

8.    Ruotsista

9.    Kasvitarhaa

10.  Martti Ahtisaari

10+ Sika

 

Pakko tietää

1. Uudenmaan maaherra Gustaf Magnus Armfelt (1792-1856) kielsi vuonna 1836 Suomen paperitehtaiden asiamiehiä saapumasta kansalaisille pakollisiin henkikirjoitustilaisuuksiin. Mitä asiamiehet olivat henkikirjoitustilaisuuksissa tehneet, jotta heitä näin ankarasti määräiltiin?

a) Harjoittaneet salakapakointia.

b) Polttaneet paperisavukkeita.

c) Opettaneet muotitansseja.

d) Laulaneet humalassa ja vielä nuotin vierestä.

Oikea vastaus: a) Harjoittaneet salakapakointia. Sen tarkoituksena oli ostaa kansalaisilta mahdollisimman paljon ja mahdollisimman halvalla lumppuja, joita tarvittiin paperinvalmistukseen. Henkikirjoitustilaisuuksissa oli hyvä tehdä paljon kauppaa, koska paikalla oli paljon ihmisiä. Salakapakointi – eli käytännössä kansan juottaminen känniin, jotta se luopuisi lumpuistaan halvemmalla – oli kuitenkin aiheuttanut paljon pahaa rahvaan parissa.

    Maaherra Armfelt määräsi, että lumppukaupan hoitaisivat jatkossa valtion alemmat virkamiehet, etenkin jahti- ja siltavoudit. Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet, sillä virkamiehet pyrkivät hyötymään kaupankäynnistä ostamalla halvalla ja myymällä kalliilla. Tämä johti lumppusaaliin pienentymiseen, mikä taas haittasi paperitehtaita. Niinpä Tervakosken paperitehtaan omistaja G. G.

Nordenswan valitti asiasta senaatille, joka kumosi maaherran päätöksen vuonna 1838. Samalla se määräsi, että paperitehtaiden asiamiesten olisi jatkossa ostettava lumppunsa muualla kuin yleisillä kokoontumispaikoilla.

 

2. Mitä Kemi Oy:n valmistamien ja ulkomaille myymien selluarkkien väliin päättyi 1950-1960-luvuilla silloin tällöin aina ulkomaiselle ostajalle asti ja ehkä samalla myös asiakkaan omaan teolliseen prosessiin?

a) Käytettyjä rukkasia ja hikisiä lippalakkeja.

b) Suomalaisia aikakauslehtiä.

c) Kilpailevan yhtiön mainoksia ja tuotenäytteitä.

d) Pieniä kolmipiikkikaloja.

Oikea vastaus: d) Pieniä kolmipiikkikaloja. Ne pääsivät yhden Kemi Oy:n sellutehtaan vesiputkistoihin ja sieltä kuivauskoneen massaradalle. Useat niistä huomattiin ja ne saatiin poistettua. Selluarkkeihin niistä jäi kämmenenkokoinen rasvaläikkä, joten myös likaiset arkit poistettiin. Arkkeja tarkkaili ja poisti saksityttö, mutta työ oli tylsää ja yksitoikkoista, minkä vuoksi kokonaisia kaloja saattoi jäädä arkkien väliin.

    Kolmipiikki tunnetaan myös nimillä rautakala ja rapatuikki. Se on täysikasvuisena 4-7 cm pitkiä ja hopeanvärinen. Sen selässä on kolme piikkiruotoa. Kolmipiikit tunnetaan siitä, että koiras rakentaa pesän, jonne se houkuttelee useita naaraita laskemaan muniaan. Kun koiras on hedelmöittänyt munat, se ajaa naaraan tiehensä ja alkaa odottaa paikalle seuraavaa naarasta.

Koiras vartioi mätimunia ja tuo niille hapekasta vettä. Se huolehtii poikasista niiden ensimmäisen elinviikon ajan ja ohjaa pesästä kauas harhautuneet poikaset takaisin – tarvittaessa vaikka kuljettamalla varovasti suussaan.