Minna Salonen sitoo Sanduddin tapettimallit mallikirjoiksi. Siisti työnjälki tekee hänet tyytyväiseksi.
Laadusta tinkimättä
»Olen ollut talossa 20 vuotta. Aloitin alakerran varastohommissa, ja siirryin yläkertaan mallikirjan tekijäksi aluksi äitiysloman sijaiseksi. Nyt olen ollut näissä töissä runsaat viisi vuotta. Jäin tänne, koska selkäni ei enää tahtonut kestää varastotyötä.
Mallikirjan tekeminen alkaa siitä, että haetaan tapettirullat varastosta ja lajitellaan kärryihin siten, että ne on helppo leimata. Leima tulee tapetin nurjalle puolelle, ja siitä käy ilmi tapetin numero, jonka avulla tapettia on mahdollista tilata. Lisäksi leimasta näkyvät kohdistukset, rullamitta sekä pesun- ja valonkesto. Me näemme tiedot tapettirullan etiketistä, ja näppäilemme ne leimauskoneeseen. Koneen tukkitela painaa leimat tapettiin tasaisen välimatkan päähän toisistaan.
Sen huomaa heti, jos yksikin sivu on vino.
Leimattu tapetti kastellaan, vedetään pöytään suoraksi ja jätetään painon alle usein yön yli. Tapetti on suoristettava hyvin, että mallikirjan sivusta tulee suora. Sitten tapetti leikataan sivuiksi. Yhdestä tapettirullasta tulee sivu noin 23 kirjaan. Mallikirjoja tehdään vain omista tapeteistamme. Tuontitapettien kirjat tulevat valmiina.
Mallikirjat lähtevät meiltä sisustusliikkeisiin, joissa asiakkaat selailevat niitä valitessaan tapettia. Mallikirjassa esitellään aina yksi mallisto, ja siitä löytyvät eri kuosit ja värisävyt. Välissä on sisustuskuvia tapetilla sisustetuista huonetiloista. Kirja on noin 45 senttiä korkea, puolisen metriä leveä, ja sivuja on 30–50 kappaletta. Osa sivuista voi olla koottu lyhyemmistä sivuista kuten rappuset, joista joka tasanteelta näkyy tapetin eri värisävy.
Kun kirjaa lähdetään kokoamaan, kaikki eri sivut ovat pitkällä pöydällä nipuissa. Me kierrämme pöytää kärryn kanssa, ja laitamme siihen sivun kerrallaan aloittaen kirjan lopusta ja päätyen alkuun. Kirjaan tulee pahvit alle ja päälle, ja noin kolmen sentin liuskat kantaan. Väliinkin saattaa tulla tukimateriaalia. Pinkka sidotaan naulapyssyllä kiinni.
Nippu siistitään vielä kaikilta neljältä sivultaan leikkurilla. Sitten se menee kansitukseen: Kannet kiinnitetään ensin naulapyssyllä, lyödään vasaralla koristenaulat päälle, ja päätylaput laitetaan paikalleen. Siinä on aika monta työvaihetta ennen kuin kirja on valmis.
Teemme kollegani Tuire Huuhtasen kanssa noin sata samanlaista kirjaa viikossa. Sisustusliikkeitä on Suomessa yllättävän monta. Yleensä kirjoja tehdään juuri sadan sarjoissa. Kirjoja on paljon erilaisia, mutta niiden määrä vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, miten tulee uusia mallistoja.
En tiedä, että Suomessa muualla tehtäisiin tapettikirjoja. Ihmiset katsovat paljon tapettimalleja netistä. Silloin he tilaavat A4-kokoisia mallipaloja, koska niistä on helpompi hahmottaa tapetin väri kuin ruudulta. Sisustusliikkeissä on nykyisin myös telinelevyjä ja pitempiäkin mallipaloja, joita ihmiset voivat lainata.
Kun uusi mallisto tulee, niin yleensä siellä on aina joku tapetti, jotka katson sillä mielellä, että ai että: Tämän laitan meille seinään. Sitten kun sitä päivästä toiseen pyörittelee, niin vaikka se olisi kuinka hieno tahansa, niin mieli hiljalleen muuttuu. Viimeksi laitoin uudet tapetit pari vuotta sitten, kun tuli vastaan omaan makuuhuoneeseen sopiva malli. Siinä oli sitä jotakin. Minua viehättää tapetin hopeakiilto: Se vaihtaa väriä, kun valo osuu siihen. Se on kyllä täältä työpaikalta peräisin, että kylässäkin tulee katsotuksi tapettia. Aika usein se onkin tutun näköistä.
Työssä täytyy olla tarkkana varsinkin alussa, että tapetin leimaan tulevat tiedot ovat oikein. Samalla myös katsomme, että tapetti on varmasti priimaa. Se on ehkä se eniten tarkkuutta vaativa asia. Myös se vaatii huolellisuutta, että rappusina olevat sivut eivät mene vinoon. Sen huomaa heti, jos yksikin sivu on vino. Sen tuntee käsissään, jos sivut eivät solahda kansiin nätisti. Kirjan pitää olla siisti, eikä siinä saa olla virheitä. Aika tarkkoja me olemmekin olleet: Kirjan tekeminen on käsityötä alusta loppuun asti.
Koen, että olen tarkka ja huolellinen ihminen. Kun näen, että kirjasta tulee siisti, siitä minä tykkään. Tehdään kerralla kunnolla.»
Teksti: Mari Schildt, Kuva: Reima Kangas