Sanni Mattila ja Katja Lehto ovat huomanneet, että yhdessä he selviävät työssään mistä vain. Mutta ensin keitetään kahvit ja vaihdetaan kuulumiset. Suu käy!
Työpaikalla
Sanni Mattila (vas.) ja Katja Lehto ovat Kauttualla toimivan Jujo Thermalin ensimmäinen vakinainen työpari, jossa molemmat työntekijät ovat naisia.
Katja Lehto (vas.) ja Sanni Mattila siirtyivät samaan vuoroon pituusleikkurilla vajaat neljä vuotta sitten. Lehto myöntää, että uusi työkaveri jännitti aluksi, mutta he ovat tulleet loistavasti toimeen keskenään.
Kun pituusleikkurin hoitaja Sanni Mattila ja kakkoshenkilö Katja Lehto aloittavat työvuoron Jujo Thermalin tehtaassa Kauttualla, keitetään kahvit. Sitten päivitetään kuulumiset.
– Oikein odotan, että kuulen, mitä Sannille on taas sattunut ja tapahtunut. Sitten ryhdymme katsomaan työjuttuja, Lehto sanoo.
– Käytännössä jaan koko elämäni Katjan kanssa, haluaa hän tai ei. Suu käy!, Mattila kertoo.
Naiset ovat paitsi työkavereita, myös ystäviä. Se ei ollut itsestäänselvää, kun he siirtyivät samaan vuoroon jälkikäsittelyn pituusleikkurilla vajaat neljä vuotta sitten.
– Kyllä uusi työkaveri aluksi jännitti. Tiesin, että hän on menevä ja sanavalmis. Minä taas olen hiljaisempi. Mietin, miten me tulemme toimeen. Kaikkien kanssa ei vain tule niin hyvin toimeen, vaikka kuinka yrittäisi, Lehto miettii.
– Kävi uskomaton tuuri, että meidät molemmat siirrettiin yhtä aikaa samaan vuoroon. Tehdastyö ja varsinkin vuorotyö on tosi kuormittavaa. On kiva, että henkilökemia työssä ei kuormita sitä lisää, vaan päinvastoin helpottaa työtaakkaa. Kun me vain yhdessä teemme, niin saamme kyllä hommat hoidettua, Mattila sanoo.
Tuollainen työpari on lottovoitto
Työn lomassa jutellaan aivan kaikesta. Mattila puhuu ja Lehto prosessoi.
– Sanni sanoo joskus, että luen häntä kuin avointa kirjaa. Tietysti kun toista kuuntelee ja osaa tulkita, huomaa toisen tunnetiloja ja osaa muuttaa omaakin toimintaa tilanteeseen sopivaksi, Lehto sanoo.
– Me puhumme aivan kaikesta. Jonkun verran työasioita, mutta myös elämästämme, harrastuksistamme, mihin maailma on menossa. Jaetaan ilot ja surut. Sillä lailla meistä on tullut tosi läheiset, Mattila sanoo.
Hyvien ystävien kesken voidaan olla myös ihan hiljaa ilman, että se tuntuisi kiusalliselta. Molemmat kertovat, että kentälläkin he jo tietävät, mitä toinen tekee seuraavaksi. Heidän työskentelynsä on hioutunut niin yhteen, että aivan yhtä saumatonta se ei ole muiden kanssa.
– Kun Sannilla on muita töitä, vähän jännityksellä odotan, kenet saan työparikseni. Ihan oma, rento itseni en silloin aina osaa olla, Lehto miettii.
– On ollut aivan lottovoitto, että olen saanut Katjan työparikseni. Olen siitä tosi kiitollinen, Mattila sanoo.
– Sanni on työkaverina mahtava: Ihan paras, Lehto sanoo.
Teksti: Mari Schildt, kuvat: Veera Korhonen