Pienehkö puinen tumma kirkko tuoksuu tervalta Kitisen rannalla Sodankylässä. Tervakoskelainen Petri Kuikka sanoi siellä vaimolleen Tanjalle tahdon 28. elokuuta.

– Menimme salaa naimisiin, kun lomailimme ja vaelsimme viikon Lapissa. Paikalla olivat vain pappi, papin tytär kanttorina ja suntio, joka otti kuvat, kertoo Petri.

Pari oli tehnyt ensimmäisen yhteisen lomamatkansa Pyhä-Luostolle, joten ajatus häiden viettämisestä luonnon keskellä oli pyörinyt mielessä. Ystäville pidetään juhlat myöhemmin.

Elämykset eivät ole Petri Kuikalle itsetarkoitus. Juoksemisen hän aloitti huomattuaan, että aikaa pitäisi ottaa myös itselleen ja huolehtia terveydestä.

– Olin elänyt pitkään lapsiperhearkea, enkä huomioinut itseäni. Alkoi kertyä ylipainoa. Sain päähäni juosta puolimaratonin ja juoksin sen, vaikka en ihan poikanen enää olekaan, 46-vuotias Petri kertoo.

Valmistautuminen oli vuoden mittainen projekti yhdessä muiden kanssa. Lopulta vain Petri jatkoi tavoitteeseen saakka. Nyt hänellä on takanaan kaksi virallista puolimaratonia ja muutama epävirallinen. Juokseminen koukutti.

Jotain uutta, jotain vanhaa

Vaikka Petriä kiinnostavat elämykset, hän osaa myös pitää jalat tukevasti maassa. Ennakkoluulottomuus auttaa uusperheen arjessa, johon kuuluu neljä 15–18-vuotiasta nuorta ja kaksi koiraa.

– Olen aika joustava ihminen, vaikka minulla on tiukkojakin näkemyksiä enkä vastaa kaikkeen, että ihan sama. Kirjan ja lehden luen mieluummin painettuna, mutta elokuvia ja muuta katson kuitenkin viimeistä huutoa olevalta 4K-näytöltä. Paperin pitää rapista käsissä, se on helposti saatavilla, eikä sitä tarvitsee käynnistää uudelleen, luettelee Tervakoskella paperikone 11:n koneenhoitajana työskentelevä Kuikka.

Samassa Tervakosken tehtaassa ovat olleet töissä myös hänen isovanhempansa, isä ja sedät. Perhe asuu Tervakoski Oy:n aikoinaan työnjohdolle rakennuttamassa rivitaloyhtiössä lähellä työpaikkaa. Petri tunnustaa olevansa myös koti-ihminen.

Lapsilleen hän haluaa välittää enemmänkin käytännön taitoja kuin elämänarvoja.

– Etteivät sitten omassa kodissaan olisi uusavuttomia vaan pärjäisivät. Annan nuorten kasvaa omaa elämäänsä, en tee asioita heidän puolestaan mutta autan, jos he apua tarvitsevat. He kuitenkin hoitavat hyvin asioita itse ja koettavat myös vähän lentää omilla siivillään.

 

Elämyksillä vaikuttamista

Sillä ei vaikuteta mihinkään, että ollaan hiljaa ja hyväksytään.

– Olen meidän porukan korva ja annan väylän, jota pitkin muut tulevat kuulluksi. Koen suojaavani myös esimiehiä, kun vaaranpaikat tunnistetaan yhdessä. Se on kaikkien etu. Teen tätä työtä, että se mun porukka voi hyvin, kuvailee Erika Westerlund. Hän toimii työpaikallaan Huhtamäellä osastonsa työsuojeluasiamiehenä.

– Kaikki eivät välttämättä osaa pukea sanoiksi sitä, mitä pitävät sisällään, mutta silloin voi kysyä, miten menee ja pumpata asioita ulos. Olemalla läsnä voi vaikuttaa toiseen paljon.

Erikaa kiinnostaa löytää ja kokeilla uutta.

– Se luonteenpiirre on ollut minulla lapsesta saakka: kaikki uusi on kiinnostavaa. Vaikka tykkään vanhasta, perinteisestä ja rutiineista, innostun uudesta. Kuten tällä hetkellä hengitysharjoituksista. Niillä voi auttaa omaa kroppaa pysymään tässä vuorotyössä jossain balanssissa.

Palautuminen ja rentoutuminen on Erikan mielestä kaikille kolmivuorotyötä tekeville erityisen tärkeää. Jollekin sopii jääkiekon peluu, toiselle musiikki. Shamaanikursseista ja reikihoidoista kiinnostunut Erika luonnehtii itseään henkiseksi etsijäksi.

– Se on ehkä paluuta vanhaan, ihmisen haluun olla yhteydessä luontoon. Ihminenkin on eläin, joka saa maasta voiman. Joskus tekee hyvää vain ottaa sukat pois jalasta, tuntea maa jalkojen alla tai halata puuta.

 

Rummuttamalla rennoksi

Jossain vaiheessa työkavereiden yhteistä saunailtaa Erika Westerlundilla tuli sellainen tunne, että nyt voisi olla sopiva hetki ”rummuttaa” pari työkaveria healing drumilla. Rummulla on monta nimeä, kuten shamaani- tai voimarumpu. Sitä voi käyttää rentouttamiseen ja hoitamiseen. Rummusta lähtevä värähtely tuntuu koko kehossa ja jopa syvemmällä kuin hieronta.

– Siihen lähtikin mukaan koko porukka, ihan omasta halustaan. Olin yllättynyt, että ihmiset suhtautui niin avoimin mielin. Kaikki tuntematon on ensin ihmisille vierasta ja ihmisen kuuluukin olla terveen skeptinen: pitää kokea ennen kuin uskoo.

Erika on loppuvuoden ajan lomautettuna yhden päivän viikossa. Sitä ennen työpaikalla siirryttiin työaikamuoto 36:sta 35:een, koska työt vähenivät koronan takia.

– Mua ei haittaa päivän lomautus viikossa, en tunne siitä mitään hätää. Sen sijaan mietin, mitä voin saada tästä irti. Kolmivuorotyössä lepäämisen aika on tosi kortilla ja nyt saa päivän enemmän itselle ja voi latautua siihen, kun töitä taas on. Jos on asioita, joihin ei voi vaikuttaa, mietin, mitä tilanteesta saa itselleen.

Koronan tuomaa pysähtymistä ja pienten asioiden huomaamista Erika pitää hienona herätyksenä. Hän piti puolisonsa kanssa kesäloman toukokuussa, eikä harmittanut, vaikka lomaa vietettiin toisin. Mökkielämä ja kasvimaan hoito tuntui onnelta.

– Maailma ei ole niin mustavalkoinen, siinä on kaikki eri harmaan sävyt mukana. Ei ole absoluuttista pahaa, vaan myös hyvää.

 

Luonnon äärellä

Hakkuuaukiolla puolukat punoittavat auringossa. Markku Kosonen on marjastamassa Konginkankaalla.

– Luonto on tärkeä, on aina ollut. Kalalle ja luontoon pitää päästä, kun on ikänsä tehnyt vuorotöitä, sanoo Markku.

Markku on töissä Äänekoskella Metsä Fibren biotuotetehtaalla massalinjan keitto- ja valkaisupuolen prosessimiehenä. Työt eivät aina jää portin sisäpuolelle, vaan vapaa-ajaltakin saatetaan kysyä töihin, koska työnkierto ei tuo tarpeeksi syväosaamista.

– Syväosaajilta kysytään ehkä turhankin herkästi, jos työpaikalla tulee ongelma. Joudut aika tiukkaan miettimään, voitko kieltäytyä vai menetkö auttamaan, pohtii Markku.

Palauttavat vapaat Markku viettää mökillä, järvellä tai maastossa ympäri vuoden kalastaen, liikkuen ja pienriistaa metsästäen. Tai olemalla jouten.

– Luonnossa oleilu riittää, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Täältä löytyy se rauha.

Kannolla istuessa Markku haikailee sellaista yhteisöllisyyttä, mitä koettiin hänen nuoruudessaan siskosten ja veljesten kesken, kun he täyttivät autot, menivät yhdessä marjametsään ja keittivät nokipannukahvit.

Yhteisiä hetkiä luonnon helmassa koetaan edelleen jälkikasvun kanssa. Mökki on käytössä ympäri vuoden ja siellä käyvät myös Kososten kaksi poikaa ja lastenlapset.

– Jos oikein rauhaa kaipaan, ajan toiselle, sähköttömälle mökille saareen keskelle Keitelettä, etenkin muikkuaikaan. Siellä tulee myös hyvin lohta, taimenta ja kuhaa.

 

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Reima Kangas

 

Kuvan ja lukujen selitykset

24 % Asiakeskeiset suhtautuvat elämään pragmaattisesti eli käytäntövaltaisesti, ovat pohjimmiltaan melko konservatiivisia, mutta valmiita muuttamaan käsityksiään käytännön syistä ja hyvien perustelujen jälkeen. Ihmisen auto ja asunto osaltaan ilmentävät, kuka ihminen on.

15 % Esikuvahakuisia erottujia voi luonnehtia laumasieluiksi, jotka arvostavat yksilöllisyyttä, mutta haluavat silti kuulua joukkoon. Esikuvahakuisille humanismi on tärkeämpi kuin materialismi. Ystäväpiiri ja se, missä käy iltaisin tai tapaa ystäviä, kertovat siitä, kuka ihminen on.

13 % Perinteikkäät arvostavat työntekoa ja itsekuria, kaihtavat turhaa trendikkyyttä ja suhtautuvat asioihin perinteikkäästi. Sen, kuka ihminen on määrittelevät perusarvot ja järjestys.

10 % Uskalikoille tyypillistä on modernisuus, jolla tarkoitetaan uuden ja vanhan yhdistämistä, kehittymistä, totuttujen tapojen muuttamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Heille taloudellinen menestys ja dynaamisuus on tärkeää, samoin keskimääräistä suurempi kiinnostus politiikkaa kohtaan.

7 % Kotirakkaille tärkeää on tasainen peruselämä ja he vierastavat uutuutta tai haasteita. Ryhmään lukeutuville lähipiirin hyvinvointi on erityisen tärkeää. Myös hengellisellä elämällä on keskimääräistä tärkeämpi rooli.

7 % Elämykselliset ovat sekä moderneja, humanistisia että pragmaattisia, mutta myös uteliaita uusia asioita kohtaan. Ryhmään kuuluvat arvostavat kokemusten keräämistä ja sosiaalista verkottumista.

7 % Vaikuttajiin kuuluvat haluavat vaikuttaa asioihin, he ajattelevat itsenäisesti ja ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja hakevat helppoa elämää, jolla on idealistinen sisältö.

2 % Avoimet etsijät ovat avarakatseisia ja he korostavat luonnon ja eläinten oikeuksia. Eettisyydellä ja ympäristöystävällisyydellä on merkitystä, sillä he ovat tiedostavia kuluttajia. Arvoista materialismi ja ympäristöystävällisyys ovat heistä kaukana.

 

Paperiliiton jäsenkyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi 2972 jäsentä.  Vastausprosentti oli 24. Tutkimus toteutettiin sähköisesti maalis-huhtikuussa 2020.

Tämä on Paperiliiton jäsentutkimuksesta kertovan juttusarjan kolmas osa. Aiemmat osat on julkaistu numeroissa 5 ja 6 tänä vuonna.