Lahtelaiset Vadelmakosket ovat monta kertaa huomanneet, kuinka tärkeä ammattiliitto ja sen sopima työehtosopimus on. Eikä ole kyse siitä, että työsuhteissa olisi ollut ongelmia, päinvastoin. Villellä tes tuntuu palkkapussissa ja työvuorojärjestelmässä, myös isyysvapaan käytännöissä.

Krista arvostaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hän työskenteli Villen kanssa samalla Stora Enso Packagingin Lahden tehtaalla määräaikaisella työsopimuksella. Sen päätyttyä Paperityöväen Työttömyyskassa maksoi Kristalle kolmen kuukauden ajan työttömyyspäivärahaa ennen vanhempainvapaata. Esikoinen syntyi vuosi ja kahdeksan kuukautta sitten, kuopus on puolivuotias. 

Verrattiin kuninkaallisiin

Jos ulkomailla ihastellaan suomalaisten mahdollisuuksia tuettuihin perhevapaisiin, huomiota herättävät myös vuosilomien pituus ja paperiteollisuuden ansiot. Vadelmakosket tekivät kaksi vuotta sitten matkan maailman ympäri ja oppivat arvostamaan ammattiyhdistyksen toimia vielä lisää.
– Lentokoneessa vieressämme istunut amerikkalaismies suhtautui meihin kuin johonkin kuninkaallisiin. Hänestä oli käsittämätöntä, että meillä on varaa lentää maailman ympäri ja pitää viiden viikon palkallinen loma, kertoo Krista.

Vadelmakosket kävivät Uudessa Seelannissa suomalaisen ystävänsä luona. Hän teki kymmentuntisia päiviä ja viikonlopputöitä ilman lisiä ja alhaisemmalla palkalla kuin Suomessa. Keskusteluissa paikallisten kanssa kävi ilmi, että aiemmin tilanne oli toinen. Ammattiliitoilla on enemmän mainetta kuin valtaa, sillä työehtoja on heikennetty. Se oli pysäyttävää puhetta.
– Ammattiyhdistysliikettä on ajettu alas 90-luvulta lähtien. Työaikaa on pidennetty ja ylityökorvaukset ja lisät etenkin nuorille työntekijöille utopiaa. Majoittajamme sanoikin meille, että pitäkää huoli, ettei Suomessa käy samalla tavalla, Krista kertoo.
– Jännityksellä odotan mitä tulee tapahtumaan tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ja voiko tilanne muuttua Suomessa yhtä radikaalisti, pohtii Ville Vadelmakoski.

Luottamusmiehen apu on lähellä

Ville arvelee olevansa nykyisin melko hyvin perillä siitä, mitä kaikkea heidän työpaikallaan noudatettavassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu. 
– Kun vielä lähin työkaveri sattuu olemaan luottamusmies, ihan mielenkiinnosta kuuntelen. Moni asia on palkoista alkaen sovittu paikallisesti – ja vieläpä hyvin, Ville toteaa. 
– Kyllä paikallista sopimista voi olla lisääkin, kunhan se ei heikennä nykyisen tessin sääntöjä. Ei ole estettä sille, etteikö työnantaja voi antaa enemmän ja sopia tessiä paremmin, Krista summaa.

Ville on työnantajaansa varsin tyytyväinen, eikä haikaile muualle. Pomotkin saavat kehuja, sillä maailmanympärimatkaa varten onnistui sopia yhtenäinen loma. Villellä on takanaan ammattikorkean opintoja kauppatieteissä. Krista on luonnontieteiden kandidaatti ja lopputyötä vaille valmis maisteri Umeån yliopistosta. Hänkin palaisi mielellään takaisin tutulle työpaikalle vanhempainvapaan jälkeen.

Vadelmakosket ovat samaa mieltä myös siitä, että työehdot edelleen sovittaisiin yhteisesti kaikille.
– Ei olisi järkevää eikä kai oikein mahdollistakaan, että jokainen joutuisi yksin mennä sopimaan asiat työnantajan kanssa. Suurimmalla osalla ei ole sellaisia resursseja, että saisivat sillä tavalla itselleen parhaimman sopimuksen, Krista sanoo.
Krista ja Ville osaavat antaa arvon ay-liikkeen neuvottelutaidoille.
– Ay-liike on tehnyt niin paljon ja saanut työllään paljon aikaiseksi. Moni nuori varmaan pitää automaattisena niitä etuja. Aika paljon muuttuisi, jos otettaisiin kaikki nuo edut pois.

Paperiliitto on jäsenilleen tärkeä ja sen apuun halutaan turvautua.

Kun Paperiliitto lähettää jäsenilleen kyselyn, he myös vastaavat, aktiivisesti. Taloustutkimuksen toukokuun alussa tekemä tutkimus keräsi vaaditun vastaajamäärän varsin nopeasti. Siitä kuuluu kiitos jäsenille.

Muuttuneen työehtosopimustilanteen takia Paperiliitto halusi tuoretta tietoa siitä, mitä jäsenet ajattelevat jäsenyydestään ja työehtojen sopimisesta.
– Kun teetimme jäsenkyselyn vuosi sitten, halusimme tietoa toiminnan tulevaa suunnittelua varten. Tuon jälkeen tilanne paperiteollisuuden työehtojen sopimisessa on muuttunut ratkaisevalla tavalla ja seuraava kierros toteutetaan yrityskohtaisesti sopien. Siksi oli tärkeää teettää uusi kysely, jonka tuloksia pystyimme hyödyntämään myös liittokokouksessa, perustelee liittosihteeri Juhani Siira.

Saadut tulokset vahvistavat viestiä siitä, että Paperiliitto on jäsenilleen tärkeä ja sen apuun halutaan turvautua. Suurin osa vastaajista ei kannata paperiteollisuuden työehtojen sopimista hajautetusti yrityksissä tai että työehtojen sopimisesta henkilökohtaisella tasolla olisi selvää hyötyä. 

Vuoden 2020 kyselyssä Paperiliiton jäsenyys - kuten ammatillinen järjestäytyminen muutenkin - koettiin erittäin tärkeäksi nyt ja myös tulevaisuudessa. Paperiliiton jäsenillä on myös poikkeuksellisen voimakas into suositella jäsenyyttä muille. Tähän löytyi perusteluja Paperiliiton edunvalvonnasta sekä jäsenistön asioiden ajamisesta, suuresta järjestäytymisasteesta, liiton suuruudesta ja vahvuudesta sekä tarjolla olevista jäseneduista.

Tutkimuksen teki tälläkin kertaa Taloustutkimus. Tutkimusajankohta oli 3.–6.5.2021. Kyselyyn vastasi 612 henkilöä. Vastausprosentti on 25. 

Tärkeäksi koettu jäsenyys

97 prosenttia vastanneista piti vuosi sitten jäsenyyttä Paperiliitossa melko tai erittäin tärkeänä. Tänä vuonna jäsenyyden koki tärkeäksi hieman pienempi joukko eli 94 prosenttia vastaajista. Alle 35-vuotiaille jäsenyys ei ole yhtä tärkeää kuin yli 50-vuotiaille, mutta ero ei ole merkitsevä. 

Neljä tärkeintä Paperiliittoon kuulumisen syytä olivat pysyneet ennallaan. Tärkeimpiä syitä kuulua Paperiliittoon olivat työehdoista sopiminen (83 prosentin mielestä), ansiosidonnainen työttömyysturva (73 prosentin mielestä), luottamusmiehen apu työpaikalla (46 prosentin mielestä) ja yhteisen joukkovoiman osoittaminen (45 prosentin mielestä).

Vihreä kirja on tuttu

Paperiliitto on kuluvan vuoden jälkeen työehtojen sopimisen suhteen täysin uudessa tilanteessa, sillä paperiteollisuuden työehdot aletaan sopia yrityskohtaisesti. Yrityskohtaisen ja paikallisen sopimisen onnistumisessa Paperiliiton vahvuutena on, että jäsenet ovat hyvin perillä nykyisen työehtosopimuksen sisällöstä: 67 prosenttia kyselyyn vastanneista on omasta mielestään joko erittäin tai melko hyvin perillä siitä, mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Iän myötä työehto-osaaminen kasvaa eli vanhemmat työntekijät vastaavat tuntevansa työehtosopimuksen paremmin kuin nuoremmat.
Vaikka jäsenet tuntuvat olevan työehdoista perillä, kyselyn vastaajista 85 prosenttia on sitä mieltä, että he eivät halua sopia työsuhteensa ehtoja itse.

Paperiliitto halutaan neuvottelijaksi

Kyselyssä esitettiin tes-neuvotteluja ja -neuvottelijoita koskevia väittämiä, joihin pyydettiin vastaamaan, onko täysin samaa tai täysin eri mieltä, jokseenkin samaa tai jokseenkin eri mieltä tai ei samaa eikä eri mieltä. 

93 prosenttia vastaajista on täysin (70 %) tai jokseenkin (23%) samaa mieltä siitä, että Paperiliitto sopii jatkossakin työntekijöiden puolesta työehtosopimukset, vaikka ne ovatkin yrityskohtaisia. 

91 prosenttia vastaajista ajattelee samoin täysin (66%) tai jokseenkin (25%) samoin siitä, että työnantajapuoli yrittää yrityskohtaisella sopimisella horjuttaa Paperiliiton asemaa ja lisätä omaa määräysvaltaa. 

88 prosenttia on jossain määrin huolissaan siitä, millaisin työehdoin tehdään töitä tulevaisuudessa.

87 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että paras tapa huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla on, että työmarkkinajärjestöt käyvät työehtosopimusneuvottelut.

Jokseenkin tai täysin eri mieltä sen suhteen, että työehtojen heikentäminen turvaisi työpaikat tulevaisuudessa paremmin kuin nyt, on vastaajista 89 prosenttia.

85 prosenttia kyselyn vastaajista ilmoitti, että ei haluaisi sopia työsuhteen ehdoista ilman luottamusmiestä. 9 prosenttia olisi valmis sopimaan osan ehdoista itse. 6 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa. Nuorimmissa vastaajissa on hieman enemmän niitä, jotka eivät ole ottaneet kantaa puoleen tai toiseen mutta toisaalta nuorimmat ovat rohkeammin sanomassa, että haluavat sopia työehtoja itse. 

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Reima Kangas