Valvomonhoitaja Kari Immonen tuntee onnistuneensa työssään Kotkamillsin voimalaitoksella, kun rutiineista poikkeava hankala ongelmatilanne on saatu ratkaistua.
– Tai kun pääsee lähtemään töistä ilman, että taakse jää mitään katastrofia, Immonen lisää.

Kun Taloustutkimus keväällä teki Paperiliitolle jäsentutkimuksen, 46 prosenttia vastaajista ilmoitti kokevansa onnistumista työssään päivittäin tai muutaman kerran viikossa. Yhtä moni kokee onnistumisia kerran viikossa tai muutaman kerran kuussa. 8 prosenttia kokee onnistumista enintään kerran kuussa, harvemmin tai ei koskaan.

Laborantti Marjaana Mikanderille onnistumisen tunne tulee siitä, kun työkavereilta saa kiitosta. Mikander on laaduntarkkailija Stora Enson Varkauden tehtaalla ja laboratorion nuorin.
– Me ollaan aika erillään muista osastoista, joten on tärkeää, että saadaan palautetta myös operaattoreilta ja että vuorovaikutus ja yhteistyö meidän kaikkien välillä toimii, Mikander sanoo.
Myös silloin tuntuu hyvältä, kun Mikander huomaa osaavansa soveltaa oppimaansa tai hän pystyy neuvomaan laboratorion konkareille myös jotain uutta. 
 

Millä mielellä töihin?

Paperiliittolaisten selvästi tärkein työssä innostumiseen vaikuttava tekijä ja vahvuus on hyvä tunne töihin lähtiessä. Kari Immosella on töihin tullessakin mielessä oma tekeminen ja sen vaikutukset ympäristöön.
– Sitä toivoo, ettei työvuorossa tapahtuisi koneille tai ihmisille mitään isoja ongelmia tai ettei tulisi tehtyä mokia, joita muut joutuvat korjailemaan, Immonen sanoo.
Marjaana Mikander saa suljettua työasiat mielestään helposti.
– Itselläni on aika rento asenne töihin ja elämään. Kun portin saa kiinni, sinne jää työasiat. En mieti enkä murehdi niitä. Jos ja kun on jotain ylimääräistä kiirettä, koeajoja tai muuta, niin niitä tulee kerrattua aamuisin töihin ajellessa.

Työkavereilla on Mikanderille iso merkitys siinä, miten suhtautua asioihin: panikoida ei tarvitse.

– Nämä on niin ammattitaitoisia, että hyvissä käsissä olen oppimassa ja voin sanoa suoraan, jos en tiedä mistä aloittaa. 

Paperiliittolaisten innostuminen omasta työstään on kohtuullisella tasolla, mutta selvästikään nykyinen työ ei innosta kaikkia. Innostuneimpia ovat nuorimpien ikäryhmien jäsenet. Itse työhön ollaan kuitenkin tyytyväisiä. 
 

Vastuu kasvaa ja painaa

Uutta virtaa Kari Immosen pitkään työuraan ovat tuoneet luottamusmieheksi ryhtyminen ja osallistuminen voimalaitoksen muutostyöprojektiin työntekijöiden edustajana. Immonen toimii toista vuotta Kotkamillsin voimalaitoksen osastonluottamusmiehenä. Hän on käynyt samassa tehdasintegraatissa töissä 30 vuotta ja tehnyt yli 20:a eri vakanssia – kaikkialla muualla paitsi paperikoneella. Vuosien kokemuksen jälkeen intoa voikin tuoda se, ettei mitään tapahdu.
– Kun on tylsää, se kertoo, että voimalaitoksella kaikki menee hyvin, työ on silloin enimmäkseen valvontaa. Koko tehdas toimii, kun se saa höyryä, sähköä ja lipeää. 
Jos eteen tulee häiriö, sen vaikutukset voivat ulottua laajalle koko tehtaalle ja prosesseihin. Vastuu ja siitä aiheutuva paine korostuvat etenkin ongelmien selvittelyssä.
– Luottamusmiehenä en voi koskaan liikaa korostaa sitä, kuinka yksittäisen työntekijän vastuut ovat kasvaneet. Kukaan ei nykypäivänä toivo tuotantoon keskeytyksiä. Kun tehtävät hoidetaan hyvin omalla tontilla, koko tehtaalla menee hyvin. Se korostuu etenkin Kotkamillsin kokoisissa yksiköissä. Yksittäinen työntekijä on aiempaa tärkeämpi kokonaisuuden kannalta, Immonen pohtii.
 

Työn ja vapaa-ajan tasapainoilua

Jäsentutkimuksen vastaajien mukaan oman työn ja vapaa-ajan tasapainolla on merkitystä sille, innostaako työ. Kaksi kolmesta vastaajasta ajattelee vähintään kerran viikossa, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa ja että tuntuu hyvältä lähteä töihin. 
Kari Immonen on työuransa aikana tehnyt kuutta eri työaikamuotoa ja huomannut niistä jokaisessa sekä hyviä että huonoja puolia. 
– Nykyisessä 12 tunnin järjestelmässä työ ja vapaa on ehkä parhaiten tasapainossa. Vapaapäivien merkitys on tullut koko ajan tärkeämmäksi henkisen ja fyysisen jaksamisen takia. Itsekin olen yövuoron aamuyön tunteina motivoinut itseäni ajattelemalla tulevia vapaita.
Immonen on maaliskuusta saakka ollut työntekijöiden edustajana voimalaitosta koskevassa projektissa ja tekee sen ajan päivätöitä 37:n sijaan. 
 

Uupumista työpäivän jälkeen

Työpäivän jälkeistä uupumusta ilmoitti kokevansa vähintään kerran viikossa hieman alle puolet jäsenkyselyn vastaajista. Hieman yli puolet arvioi kokevansa uupumusta muutaman kerran kuukaudessa tai harvemmin. Naiset tunsivat itsensä hieman miehiä useammin uupuneeksi työpäivän jälkeen.
Paperiliiton jäsenet pitävät omaa terveydentilaansa varsin hyvänä ja arvioivat työkykynsä olevan kohtuullisen hyvällä tasolla. Silti valtaosa kokee työn kuormittavan ainakin jonkin verran sekä henkisesti että fyysisesti.
Myös Paperiliitossa on pohdittu useita keinoja, joilla ikääntyvien voimavaroja voitaisiin säästää: heille olisi myös taattava aikaa keskittyä uuden työntekijän perehdyttämiseen.
– Uran loppupuolella 12-tuntinen vuorojärjestelmä voisi helpottaa jaksamista. Jos kokenut työntekijä on jäämässä eläkkeelle, hänen pitäisi voida jakaa osaamistaan, myös hiljaista tietoa, rauhassa, ilman muista työtehtävistä aiheutuvia keskeytyksiä. Perehdyttämisen aikaan ei tarvitsisi tehdä yövuoroja, luettelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
 

Tilauksessa huomisen tekijät

Kari Immosen työosastolla Kotkassa on pitkään keskusteltu työkuorman ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Vaikka tahtotila kehittämiselle on esimiesten kanssa yhteinen, on työtehtävien keventäminen ja yksilöiminen käytännössä varsin hankalaa.
Immosen mielestä työssä jaksamista on edistettävä ponnekkaasti ja vakavasti. Myös oma fyysinen jaksaminen on alkanut mietityttää.
– On myös työnantajan etu katsoa muutakin kuin vaan tätä ja eilistä päivää, ettei tulevaisuudessa tule tyhjä hetki. Ei voida laskea sen varaan, että kaikki työntekijät pystyisivät tekemään töitä 65-vuotiaaksi. Tilalle ei noin vain oteta tuuraajaa portin ulkopuolelta.
Varkauden Stora Enson laboratoriosta on lähivuosina jäämässä eläkkeelle useampi työntekijä. He jakavat osaamistaan ahkerasti Marjaana Mikanderille.
– Kyllä tänne silti pitäisi saada lisää nuoria oppimaan, tämä on ihan oma maailmansa.
Mikanderia mietityttää, kuinka laboratorio selviää päivittäisten töiden ja koko ajan lisääntyvien tutkimusten lisäksi kaikista niistä töistä, jotka siirtyvät heille syyskuun alusta. Silloin tulevat voimaan talvella käytyjen yt-neuvottelujen loputkin päätökset. Tähän saakka laboratorio saanut kehuja ja kiitosta hyvästä ja sujuvasta työskentelystään. 
Mikanderin mielestä johtamisella vaikutetaan paljon myös siihen, miten työ innostaa.

– Jokainen hyvin toimiva joukkue tarvitsee hyvän johtajan, Mikander kiteyttää.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Jukka Koskinen

Katso jäsentutkimuksen graafit näköislehdestä.

Paperiliiton jäsenkyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi 2972 jäsentä.  Vastausprosentti oli 24. Tutkimus toteutettiin sähköisesti maalis-huhtikuussa 2020.
Lehdessä 5/2020 kerrottiin, mitä jäsentutkimus toi esiin jäsenten suhtautumisesta liittoon ja sen palveluihin. Seuraava osa kertoo paperiliittolaisten arvoista.