Jäsenistö arvioi liiton

Kuorimo

Lähes 3000 jäsentä kertoi jäsentutkimuksessa ajatuksensa siitä, miten liitto palvelee ja voi edelleen kehittää toimintaansa.

93 prosenttia Paperiliiton jäsentutkimukseen vastanneista pitää liiton jäsenyyttä erittäin tai melko tärkeänä. Korkea luku kertoo siitä, että paperiliittolaiset arvostavat liittoaan ja sen palveluja.

”Hoitaa jäsentensä asioita eri tilanteissa. On "joukkovoimaa! kun/jos sitä tarvitaan. Ainoa oikea liitto, kun työskennellään paperin parissa.”

Arvostus on korkealla kaikissa ikäryhmissä. Tärkeintä jäsenyys on yli 50-vuotiaille jäsenille. Heistä vain 5 prosenttia vastasi, että jäsenyys on vain vähän tai ei ollenkaan tärkeää. Alle 25-vuotiaista jäsenistä näin vastaa joka viides.

Liiton merkityksestä kertoo myös se, että Taloustutkimus Oy:n toteuttaman tutkimukseen vastasi lähes joka neljäs vastaajaksi kutsutusta (2972 vastaajaa 12472:sta). Vastausprosentti oli 24, kun se Taloustutkimuksen vastaavissa kyselyissä on yleensä 10–15.

Tutkimus toteutettiin sähköisesti maalis-huhtikuussa.

– Iso kiitos kuuluu kaikille kyselyyn vastanneille jäsenille. Tuloksista saamme arvokasta tietoa liiton edunvalvonnan ja palveluiden kehittämiseen, toteaa liittosihteeri Juhani Siira.

Hyvästä halutaan vielä parempaa

Jäsenyyttä pidetään tärkeänä liiton tuoman työelämän turvan ja asiantuntemuksen takia.

”Ammattiliitolle kuuluu työntekijöiden edunvalvonta. Muu on mielestäni toissijaista toimintaa.”

”Vakaa työntekijän etua ajava ammattiliitto oikeasti. >Luotettava turva työelämän pyörteissä.”

”Meidän liitto pitää huolta meistä.”

”Edunvalvonta, hyvä tiedotus, jäsenedut. Maltillinen neuvottelija, mikä hakee ratkaisuja ensisijaisesti sopimalla.”

Jäsenet pitävät liiton jäsenyyttä tärkeänä paitsi nyt, myös tulevaisuudessa.

”Sais pidettyy alan työpaikat ja sais työntekijöille sovittuu parempii sopimuksii ja palkkoja.”

Paperiliiton jäsenille ammatillinen järjestäytyminen on yleensäkin tärkeää ja he myös haluavat suositella liittonsa jäsenyyttä muille.

Suomessa ja kansainvälisesti laajalti käytössä oleva suositteluhalukkuutta ilmaiseva NPS luku on Paperiliitolle peräti 62, mikä on erinomainen tulos. Keskimäärin suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa vastaava luku kaikissa Taloustutkimuksen toteuttamissa tutkimuksissa on 23. Paperiliitto kuuluu näin suositteluhalukkuudella mitattuna kärkijoukkoon, johon yltää vain 5 prosenttia näistä tutkituista yrityksistä ja organisaatioista. 

­– Paperiliiton jäsenten halu suositella omaa liittoaan muille on aivan omaa luokkaansa, luonnehtii Erna Icen Taloustutkimuksesta.

 Perusteina suositteluhalulle ovat liiton edunvalvontatyö sekä jäsenistön asioiden ajaminen, suuri järjestäytymisaste, liiton suuruus ja vahvuus sekä tarjolla olevat jäsenedut.

”Ainakin vielä tunne että ainut liitto joka vielä pitää liittolaistensa puolta, eikä anna työnantaja puolelle tuosta nuin vaan myönnytyksiä.”

 

Tärkeintä turva, ei edut

Jäseneduista selvästi tärkein etu ovat työttömyyskassapalvelut. Myös oikeusaputoiminta ja liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut koetaan tärkeiksi. Jäseneduista merkittävimpänä pidetään vakuutusturvaa.

Vastaajat pitävät jäsenyydessä tärkeimpinä asioita, jotka tuovat taloudellista turvaa. Näitä ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja jäsenyyden tuoma turva pahan päivän varalle. Myös liiton osallistumista työehtosopimuksista neuvotteluun pidetään tärkeänä.

”Yleinen edunvalvonta on ollut onnistunutta hyvin pitkän ajan. Senhän näkee tilipussissa ja kyllä se näkyy työpaikallakin, että liitto on ollut tarpeeksi vahva puolustamaan työntekijöiden oikeuksia.”

 

Edunvalvonta toimii

Tyytyväisimpiä jäsenet ovat jäsenten edunvalvontaan, avun saamiseen työsuhteeseen liittyvissä ongelmatilanteissa ja osallistumiseen työehtosopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Näihin seikkoihin vastaajat ovat täysin tai hyvin tyytyväisiä. Liiton palveluiden kokonaisuus herätti yhtä prosenttia lukuun ottamatta jonkinasteista tyytyväisyyttä kaikissa vastaajissa.

”Yli neljänkymmenen vuoden kokemuksella on hienoa nähdä Paperiliiton kyky kovassa paineessa uusiutua ja silti kyetä toimimaan perinteisesti yhteisen hyvän puolesta.”

Tärkeytensä vuoksi edunvalvonta nousee myös kehityskohteeksi. Muita kehityskohteita ovat palveluiden kokonaisuus ja osallistuminen työehtosopimuksista neuvotteluihin.

 

Aineksia kehittämiseen

Edunvalvonnassa käytetyistä keinoista eniten tyytymättömyyttä herätti se, miten liitto vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin, yleiseen mielipiteeseen tiedotusvälineiden kautta sekä paikalliseen sopimiseen.

– Paperiliiton tavat vaikuttaa liittona eivät näy julkisuudessa samaan tapaan kuin takavuosina. Ja vaikuttamista tapahtuu myös järjestöjen, kuten SAK:n ja myös TP:n eli Teollisuuden Palkansaajien kanssa, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Tämän ja viime vuoden aikana Paperiliitto on nostanut näkyvyyttään suurelle yleisölle brändikampanjalla ja kahdella videolla, joilla liitto haluaa kertoa metsäteollisuuden merkityksestä sekä ilmentää arvostusta jäsenten työlle.

– Käymällä huolellisesti läpi jäsentutkimuksen tuloksia pystymme vielä paremmin palvelemaan ja viestimään jäsenille asioista, joita liitto tekee jäsenten eteen joka päivä, Vanhala lisää.

Paperiliiton jäsentutkimuksen tuloksia hyödyntää ensimmäisenä liiton asettama tulevaisuuskomitea. Komitea tekee pohjatyötä ensi vuoden kesäkuussa pidettävää liittokokousta varten sekä sen jälkeisen nelivuotiskauden linjauksille.

Jäsentutkimuksesta saatiin tietoa myös paperiliittolaisten työstä, sen innostavuudesta, kuormittavuudesta sekä paperiliittolaisten terveydentilasta ja työkyvystä. Näistä sekä Paperiliiton jäsenten arvoja koskevista tuloksista kerrotaan Paperiliitto-lehden seuraavissa numeroissa.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Marjaana Malkamäki

Lisää artikkeleita:

Kansijuttu
Kuorimo
Kuorimo
Potretti
Kuorimo
Takaisin etusivulle Lue lisää ajankohtaisia uutisia