Työehtosopimuksen syntymiseen kului lähes 4 kuukautta, 54 tapaamiskertaa, 1 päivä työsulkua ja 15 päivää lakkoa. Tulosta arvioi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

– Meille ykkösjuttu on se, että saatiin sopimus. Nykyinen rakenne säilyy niin kauan, kun työehtosopimuksia tehdään. Tämä ei enää tulevina vuosina näytä olevan itsestäänselvyys, sillä isossa kuvassa työnantajilla on halua vähentää työehtosopimusten yleissitovuutta, sanoo Petri Vanhala.
Sopimuksessa saatiin lopulta läpi 24 kiky-tunnin poistumisen lisäksi myös lisävapaata ikääntyville sekä laajennettua työsuhdeturva ammattiosaston puheenjohtajiin.

– Iso plussa sopimuksessa ovat myös ne asiat, joita työnantaja ei siihen saanut.

Miinuksena sopimukseen tuli työajan jatkaminen juhannusseisokissa ja siitä johtuva ansioiden pieneneminen. Työnantajalle halvempi käynti oli tavoite.

Paperiliiton syksyn Ajan tasalla -tilaisuuksien arvo moninkertaistui neuvottelujen aikana ja kuvasti liiton vahvuutta. Tes-kierrosta taustoittavalla kiertueella tavoitettiin yli 800 jäsentä ympäri maata.

– Kenttä oli ja on todella lähellä meitä neuvottelijoita.

Iso plussa sopimuksessa ovat myös ne asiat, joita työnantaja ei siihen saanut.

Kun liiton jäsenet tai kenttä, kuten läpi maan ulottuvaa jäsenkuntaa usein nimitetään, ovat lähellä neuvottelijoita ja toisin päin, kasvaa varmuus siitä, että on saatu aikaan sopimus, jonka kenttä voi hyväksyä ja jonka kanssa kenttä pystyy elämään.

Sovitteluehdotus hyväksyttiin yksimielisesti niin tes-neuvottelukunnassa kuin liiton valtuustossa. Se kuvastaa puheenjohtaja Petri Vanhalan mielestä paperiliittolaista ainutlaatuisuutta:

– Tämä vahvuus tulee siitä, että pystymme olemaan laajasti yhtä. Se näkyi siinä, mitä sopimukseen saatiin ja myös siinä, että meillä on vahva liitto, yhdestä puusta, valmiina taistelemaan. Jos joku epäili tätä kykyä, niin nyt osoitimme, että se on yhä tallella.

Paperiliiton neuvottelijoiden mielestä prosessi oli järkyttävä.

– Parempaan ratkaisuun olisi pystytty, jos työnantaja olisi halunnut neuvotella. Kierroksen leimallisin piirre oli se, että meille tarjottiin paperit kuin hölmöille: syökää ne. Koska tuollainen sanelu ei ay-liikkeelle maita, etenkään Paperiliitolle, ajauduimme lopulta sovitteluun, perustelee Vanhala.

Työnantajapuolen vahva aatteellisuus ja siitä johtuva neuvotteluhaluttomuus tuli selkeästi esiin, kun UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ilmoitti suorassa Ylen Ykkösaamussa, että ay-liikkeen vaatimusten toteutuessa työpaikkoja lähtee Suomesta ja niitä lähtee paljon.

Kentän yhteistyön vahvuus tuli mitattua.

Vanhalan mielestä työnantajan aatteellista asennetta kuvaava sinetti tuli neuvottelukierroksen jälkeen, kun UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kommentoi Twitterissä, että ensiksikin syntyneellä sopimuksella alan kilpailukyky ei parane ja toiseksi, että sopimuksella on korkea hinta eli kahden viikon lakko. Pesonen totesi, että tällä ay-toiminnalla investoinnit valitettavasti menevät muualle ja perustervettä toimintaa joudutaan Suomessa sopeuttamaan.

– Näissä lausunnoissa puhutaan näiden yritysten työntekijöistä ja heidän tulevaisuudestaan, ihmisten, jotka ovat sen rikkauden heille rakentaneet. Tässä näkyy, minkä verran he arvostavat työntekijää. Jos metsäyhtiöt arvostaisivat työntekijöitään, eivät ne olisi tehneet neuvottelukierroksesta näin hankalaa. Meillähän ei ollut esityksissä mitään kohtuuttomuuksia.

Vastaavaa linjausta on nähty myös muiden alojen neuvotteluissa. Silti Vanhala ei haikaile tupo-aikoja takaisin.

– Kaipaan kuitenkin, että keskusjärjestöt ottaisivat jonkun roolin, sillä seuraava kierros ei tule poikkeamaan tästä. Työnantaja jatkaa kovaa linjaansa ja työntekijöiden rivejä tämän kierroksen yhteistyö vahvistaa.

Paperiliitolla kentän yhteistyön vahvuus tuli mitattua. Siitä Vanhala neuvottelijoineen edelleen kiittää.

– Sopimuksen syntymisen ehdoton edellytys oli se, että paperiliittolainen kenttä pysyi tiiviinä ja halukkuutta ja kykyä työtaisteluihin riitti.

Sopimuksen sisällöstä lisää myös 21.2. ilmestyvässä lehdessä.