Tammikuinen torstai toi kylmääviä uutisia Tampereelle ja Hämeenkyröön, kun Metsä Board ilmoitti suunnitelmistaan. Muutosneuvottelut kahdella tehtaalla sekä niihin liittyvissä muissa toiminnoissa alkoivat torstaina 23. tammikuuta. Neuvottelut kestävät arviolta vähintään 6. maaliskuuta asti. 

Neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 360 henkilöä ja ne voivat johtaa enintään 215 henkilön vähentämiseen. 

Haikeat tunnelmat

Sulkemisuhkaa koskevassa tiedotustilaisuudessa työntekijöiden mielialat olivat haikeat. Pääluottamushenkilö Juha Ruorasella on takanaan 29 työvuotta Tampereen koskimaisemaan kuuluvassa tehtaassa. Neuvotteluihin Ruoranen on tottunut, mutta nyt on uusi tilanne.

– Neuvotteluja on tähän asti käyty lomautuksista ja palkkausjärjestelmästä. Tällä kertaa edessä on sitten tämmöistä, huokaa Ruoranen.

Varapääluottamushenkilö Semi Pekki tuli henkilöstölle pidettyyn tiedotustilaisuuteen pikaisella varoitusajalla vapaajaksolta. Tehtaan lopettamisen uhka oli sittenkin yllättävä asia.

– Takon kohtaloa on mietitty, mutta ei sitä, että keskellä kylää sijaitseva tehdas olisi tullut tähän pisteeseen, Pekki pohtii.

Pekki on kuvitellut jatkavansa työelämässä vielä kymmenen vuotta. Hän toivoo, että takolaisten ammattitaidolle ja koulutustaustalle on kysyntää Metsä Groupin muilla tehtailla, jos muutosneuvottelujen jälkeen tehdas päätetään sulkea.

Samaa on miettinyt Ruoranen. Takolla työntekijöiden keski-ikä on muita Boardin tehtaita hieman alempi ja useilla työuraa vielä parikymmentä vuotta jäljellä. 

– Aika kovaa lyö, jos puolisoista kumpikin on täällä töissä. Pariskuntiakin on useita, pohtii Ruoranen.

Tuotannossa on Takolla noin 150 työntekijää.

Uusiin tehtäviin toisaalle

Takon punatiiliset tehdasrakennukset ja Tammerkosken laidalla höyryävät piiput ovat metsäteollisuuden näkyvä ja ikoninen maamerkki sekä tamperelaisille että kaupungissa vieraileville.

– Todella ikävä uutinen työntekijöille, Tampereelle ja Suomelle, kommentoi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala Metsä Boardin ilmoitusta. 

– Toivottavasti Metsä Group jatkaa investointeja niin, että mahdolliset irtisanottavat sijoittuisivat uusiin tehtäviin muilla tehtailla, Vanhala jatkaa.

Jos suunnitelma toteutuu, Takon tehtaan tuotanto päättyisi tämän vuoden aikana. Mahdolliset päätökset henkilöstö­vähennyksistä ja tehtaan sulkemisesta tehdään muutosneuvotteluiden jälkeen.

 Keskeneräisyyden piina

Kyron tehtaalla on tarkoitus parantaa tehtaan kannattavuutta ja turvata sen toimintaedellytykset.

– Koko uutinen niin Takon kuin meidän kohdalta oli shokki. Muutosneuvotteluissa valmistelemme hyvän kokonaisuuden vaihtoehdoksi työnantajan suunnitelmalle. Toivottavasti neuvotteluvaraa kuitenkin on, sanoo Kyron pääluottamushenkilö Jussi Joensivu.

Mitä toiminnan tehostaminen Kyrollä tarkoittaa, se selviää maaliskuun alkupuolella. 

– Tämä aika on henkilöstölle raskasta, kun liikkeellä on spekulaatioita eikä itse voi kesken neuvottelujen antaa vastauksia.

Joensivulle on palannut mieleen syksy 2016, kun tehtaalta suljettiin tapettikone ja irtisanottuja oli 90. Silloin neuvoteltu muutosturvapaketti on vähimmäistavoite myös nyt, jos sellaista tarvitaan.

Kannattavuus ei kannattele

Syynä sulkemis- ja vähennyssuunnitelmiin on Metsä Boardin mukaan pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja kaksi tappiollista edellistä vuotta. Takolla ja Kyrolla on toteutettu useita henkilöstön lomautuksia. 

Tappiollisuuteen ovat yhtiön tiedotteen mukaan vaikuttaneet vaikea markkinatilanne ja nopeasti kohonnut kustannustaso. 

– Takon kartonkitehtaan kustannuskilpailukykyä heikentävät erityisesti sen korkeat energiakustannukset ja tuotantolinjojen pieni koko. Tehtaan kehittämistä rajoittaa sen poikkeuksellinen sijainti keskellä Tampereen kaupunkia.

Takon kartonkitehtaalla on kaksi taivekartonkikonetta, joiden vuosittaiset tuotantokapasiteetit ovat 70 000 ja 140 000 tonnia. Osuus on noin 13 prosenttia yhtiön nykyisestä noin 1,6 miljoonan tonnin taivekartongin vuosituotantokapasiteetista. Jos Tako suljetaan, Metsä Board arvioi, että sen kokonaiskapasiteetti vastaa nykyistä taivekartongin kysyntää.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Reima Kangas