Kun laborantit Roosa Hytönen ja Katja Järnfors tapasivat peräkkäin osuneiden kesälomiensa jälkeen, ensimmäiseksi halattiin. Olipa mukava nähdä yhteensä kahdeksan viikon jälkeen! Heille on muodostunut hyvä yhteistyö- ja avunanto­sopimus, koska he molemmat ovat tulleet alle viisi vuotta sitten Metsä Fibren Kemin sellutehtaan laboratorioon töihin.

– Tehdään Katjan kanssa tiiviissä tiimissä töitä. Pyydetään apua toisiltamme, keskustellaan ja puretaan tilanteita. Pystymme yhdistämään tietotaitojamme, ja opimme toisiltamme, Hytönen sanoo.

– Roosa on ollut vähän pitempään kuin minä, ja hän tietää prosesseista syvällisemmin. Saan Roosasta hirveän paljon tukea, Järnfors komppaa.

Hytöselle sellutehdas on ensimmäinen vakituinen työpaikka valmistumisen jälkeen. Järnfors opiskeli alunperin suurtalouskokiksi, ja on tehnyt asiakaspalvelutyötä melkein 20 vuotta, josta 13 vuotta vuoroesimiehenä. Kun työpaikka lähti alta, hän kouluttautui laborantiksi, ja on nyt vakinaisessa työssä sellutehtaalla.

Hytönen pohtii, että Järnforsilla on sellaista työelämäosaamista, jota hän itse vasta kerryttää. Pitkä työkokemus tuo silmää toimia erilaisten ihmisten kanssa. Järnfors sanoo, että Roosa on erityisen taitava laitteiden kanssa.

– Vastakin soitin Roosalle kuivauskoneelta, kun vaaleusmittari ei toiminut. Luotan, että Roosalla on tietotaitoa, tai ainakin hän tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos asia ei omin voimin ratkea. Hänellä ei myöskään mene hermo, vaikka on pitänyt tehdä toistoja, että olen oppinut asian, Järnfors sanoo.

Kun he ovat töissä eri työpisteillä, Hytönen kertoo, että saattaa havahtua siihen, että kuuntelee Järnforsin juttua ja hekottelee itsekseen toisella puolella laboratoriota, vaikka ei olisikaan varsinaisesti keskustelussa mukana.

– Katjalla on älyttömän hyvä huumorintaju! Hän on todella lämmin ja avoin ihminen, ja siksi hänellekin on helppo olla avoin, Hytönen sanoo.

Järnfors kiittelee, että Hytönen ei tunnu pahastuvan, vaikka hänelle puhua pälpättää kaikkea.

– Roosalle voi kertoa kaikki huolensa, hän sanoo.

– On tosi mukavaa, että on löytynyt työkavereista sellainen, jolle voi jutella mistä tahansa. Me olemme hyviä ystäviä, juttelemme ihan kaikesta, emmekä nolostele. Jutut osuvat yksiin – vaikka Katja on koiraihminen ja minä kissaihminen! Hytönen hymyilee.

Teksti: Mari Schildt, kuvat: Nina Susi