Metsä Fibre tiedotti toukokuussa luopuvansa sellutehtaidensa ja Rauman sahan kunnossapidon ulkoistamisesta Botnia Mill Servicelle (BMS). Ensi vuoden alusta lähtien BMS:n noin 350 työnteki­­jää siirtyvät Metsä Fibren palvelukseen liikkeenluovutuksella. Samalla Metsä Fibre myy enemmistöosuutensa BMS:stä vähemmistöosakas Caverion Industrialle. Yritykset eivät julkista kauppasummaa, mutta BMS:n liikevaihto oli viime vuonna noin 60 miljoonaa euroa. Arviolta 40 henkilöä jatkaa BMS:n palveluksessa Design & Advisory -yksikössä.

– Jatkamme pitkäaikaista yhteistyötämme ja palveluiden tuottamista Metsä Fibrelle, ja kasvatamme samalla Design & Advisory -yksikköämme, sanoo Elina Engman, Caverion Teollisuuden divisioonajohtaja.

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kommentoi, että järjestely mahdollistaa yhteisten toimintamallien ja synergioiden hakemisen Metsä Groupin tasolla.

»Kahden firman mallilla siihen tuli ehkä pientä raja-aitaa väliin.»

– Liittämällä kunnossapitotoiminnot osaksi yhtiön omaa organisaatiota vahvistamme sellu- ja sahateollisuuden kunnossapidon yhtenäistä toimintamallia sekä tehostamme resurssien käyttöä kunnossapidossa ja käynnissäpidossa, hän sanoo.

Sellutehtaiden henkilöstö on ottanut uutisen vastaan etupäässä positiivisen odottavalla mielellä. Kaikilla tehtailla ajatellaan, että liike on tavallaan paluuta vuosituhannen alkuvuosiin, kun kunnossapito vielä oli yhtiön omaa toimintaa. Kahteen yritykseen jakautuminen tuotannossa ei ollut työntekijöiden mielestä mikään ihanteellinen tila.

– Aikaisemmin oltiin yhtä ja samaa porukkaa. Kahden firman mallilla siihen tuli ehkä pientä raja-aitaa väliin, miettii pääluottamusmies Jorma Paajanen Äänekosken biotuotetehtaalta.

Saumattomuutta on kaivannut myös työnantaja. Esimerkiksi Joutsenon tehtaalla asiasta kiinnostuneet BMS:n kunnossapitäjät ovat olleet kuukauden oppijaksolla tutustumassa tuotantotöihin, ja samoin kunnossapitotaustaiset ihmiset tuotannosta ovat tutustuneet BMS:n kunnossapitoon.

Työnantaja on viestittänyt työntekijöille, että tarkoitus ei ole mennä täyteen moniosaajamalliin siten, että yhtiön palkkalistoille tulevat BMS:n kunnossapitäjät laitettaisiin käynnissäpitotöihin. Silti liukumaa siihen suuntaan työntekijöiden keskuudessa ennakoidaan.

– Meille on palkattu alusta asti pääasiassa kunnossapitotaustaisia ihmisiä. Tähän suuntaan uskoisin, että muillakin tehtailla mennään, ja yhdessä niitä hommia tehdään. Siten saadaan käyntihäiriöt nopeammin korjattua. Se tuo myös työhön vaihtelua, sanoo pääluottamusmies Jouni Katavisto Rauman sellutehtaalta.

Joutsenon sellutehtaalla toivotaan, että kunnossapidon ihmiset toisivat myös kipeästi kaivattua lisäresurssia tuotantoon, koska henkilöstö on vedetty niin minimiin, että se ajoittain haittaa toimintaa.

– Kesäloma-aikaan, jos yksi henkilö sairastuu vuorosta, se on paikattava joskus ylitöillä osaamisen varmistamiseksi. Ehkä voisi olla mahdollista, että asiasta kiinnostunut ja siihen koulutettu kunnossapidon henkilö voisi tulla paikkaamaan vuoroon, miettii pääluottamusmies Jari Teppana Joutsenon sellutehtaalta.

Rauman, Joutsenon ja Äänekosken tehtailla kunnossapito työllistää tuotannon puolella vajaasta 30:sta noin 50:een työntekijää. Kemissä tilanne on toinen. Pääluottamusmies Juha Kenttä sanoo, että BMS:n tarina alkoi aikanaan Kemistä, ja parhaillaankin yhtiön palkkalistoilla on paikkakunnalla 70–80 työntekijää tuotannossa ja yhteensä noin 130 työntekijää. Mukana on muun muassa henkilöstöpalveluihmisiä ja palkkahallintoa.

– Prosessikunnossapitopalvelut (PKP) on tehnyt käytännössä tuloksen. Se on kiertävä yksikkö, jota on myyty myös ulos muille tehtaille. Nyt ulosmyynti ei tule jatkumaan, Kenttä miettii.

Hän kertoo, että neuvottelut tulevasta ovat alkaneet juuri ennen juhannusta, ja viimeistään ensi vuoden alussa tiedetään, mitkä henkilöstövaikutukset tulevat olemaan. Selvää hermostumista kuitenkin on jo työntekijöiden keskuudessa havaittavissa, ja ihmiset ovat kyselleet tulevien työpaikkojen perään.

– Tietenkin sitä toivoo, että toimintaa olisi koko Metsä Groupin tasolla. Meillä on Kemissä myös Metsä Boardin tehdas. Toivon, että saataisiin viedä sinnekin kunnossapitoa heidän avukseen. Kunnossapidon puolelta löytyy laajaa erikoisosaamista, jota voisi hyödyntää myös tulevaisuudessa, Kenttä sanoo.

Teksti Mari Schildt, kuva Mikko Nikkinen