Viime vuosikymmenen alkupuolella katseeni kiinnittyi torin laidalla istuvaan vanhaan lähes hampaattomaan mieheen, joka siirteli pienellä pöydällä kolmea mukia ja sijoitti niistä yhden alle keltaisen pallon. Sitten hän alkoi siirrellä hypnoottisen hitaasti mukeja edestakaisin. Vanha mies huomasi pian, että älykkäänä miehenä pystyin helposti näyttämään, minkä mukin alla pallo kulloinkin oli. Vanha mies tiedusteli hetken kuluttua, olisinko halunnut pelata rahasta.

Koska en voinut hävitä pelissä missään olosuhteissa, istuin pöydän ääreen rahojeni kanssa. Varttitunnin mukien siirtelyn jälkeen huomasin, että myös kaikki rahani olivat siirtyneet vanhan miehen taskuun.

Keväällä 2015 äänestettiin maahan Sipilän hallitus, joka lupasi laittaa maan kuntoon, ja että taloustalkoisiin osallistuisivat kaikki tasapuolisesti. Tätä tasapuolisuuden huipentumaa juhlittiin nyrkkitervehdyksin alkuvuodesta 2016 Keskustan Sipilän, Kokoomuksen Stubbin ja Perussuomalaisten Lindströmin toimesta. Tuolloin toteutettu eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen siirto yrityksiltä työntekijöille maksaa edelleen yksittäiselle 50 000 euroa vuodessa tienaavalle työntekijälle tuhatlappusen vuodessa. Maamme johtajat sen sijaan ilmoittivat, että he eivät talkoisiin mukaan ehtisi. Edes siksi 24 tunniksi.

Tapasin vanhan miehen sattumalta samalla paikalla 2022 kesällä. Hän kysyi, haluaisinko istua pöytään. Voittaisin helposti rahani takaisin, koska hänen reuman vaivaamat sormensa eivät liikuttaisi kippoja edes entiseen tahtiinsa, mies vakuutteli. Istuin pöytään ja hävisin rahani. ”Uskomatonta, että näin kävi jälleen”, vanha mies totesi anteeksipyytävästi noustessani pöydästä.

Keväällä 2023 laitettiin taas maata kuntoon. Työntekijöiltä ja köyhimmiltä ei leikattaisi, vakuuteltiin. Hallitusohjelmansa työelämää koskevaa osiota Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja Kristilliset pyysivät laatimaan miehensä Metsäteollisuudesta. 112 päivän lakosta viisastuneina nämä miehet päätyivät valmistelemaan lakko-oikeuden, erityisesti tukilakkojen, rajoittamista. Jotta kokonaisuudesta saataisiin tasapuolinen, päätettiin valmistella myös irtisanomisten helpottamista, ensimmäisen sairauspäivän karenssia ja määräaikaisten työsopimusten käyttöä ilman perusteita.

Palasin torille vielä tänä kesänä. Silminnähden vanhentunut mies vaikutti yllättyneeltä, kun lähestyin hänen pöytäänsä. ”Haluaisinko voittaa rahani takaisin?” mies kysyi ja näin himmeän valon syttyvän hänen kaihisiin silmiinsä. ”En”, totesin. Kolmatta kertaa en enää seireenin lauluun lankeaisi ja aloin kääntyä pois. ”Ei se mitään”, totesi mies hiljaisella äänellä ja jatkoi: ”Onneksi teitä riittää aina jonoksi asti”.

Pomo tuli viereen istumaan ja sanoi, että suhun tuo lakiin tuleva mielenilmaisukielto ei vaikuta. Sähän urputat eläkeikään saakka, pomo pohti. Niin, vastasin. Onneksi työelämässä on edes jotakin pysyvää ja jotakin, mitä ei voi äänestyskopissa antaa pois.