Mitä Suomessa tapahtuu? Työpaikoilla, kahviloissa ja toreilla puhuttavat ja jopa pelottavat sekä geopoliittiset vaarat että maan sisäinen tilanne. Huoli tämän hetken Suomesta on yhteinen.

”Demokratia vaatii, että vaikeitakin asioita kyetään ratkomaan yhdessä”, sanoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo Helsingin Sanomissa (18.3.2024). Viesti on tärkeä, koska Suomessa sovun rakentajat ja heikoimman puolustajat eivät saa palstatilaa eivätkä kannatusta. Tilaa ja suosiota saa kovimmin huutavan ääni. Onko niin, että Suomesta ei löydy tarpeeksi johtajia, jotka haluavat tai osaavat ratkaista ongelmia? On helpompi syyttää muita, kuin johtaa ja kantaa vastuuta.

On syytä olla huolissaan paitsi ihmisistä myös maamme tulevaisuudesta.

Yhdessä asioiden ratkaisemista oli kyse myös SAK:n Painava syy -kampanjassa, joka taisteli kaikkien työtätekevien puolesta. Lakoilla saimme nostettua epäkohdat esiin ja kerrottua, mitä mieltä ay-liike on hallituksen tekemistä ja suunnittelemista toimista. Nyt leikataan niiltä, joilla on vähiten, ja rajoitetaan niiden toimintaa, jotka puolustavat heikoimpia, ja puolustavat niitä, jotka eivät itse siihen pysty. Lakot loppuivat, mutta neuvottelut eivät ole jatkuneet odotetulla tavalla, aitoina.

Niin sanotut lakkolait tulivat voimaan paljon ennakoitua aiemmin, 18. toukokuuta. Työntekijän perusoikeutta, työtaisteluoikeutta, rajoitetaan rankasti. Hallitus väittää, että lakko-oikeuden ytimeen ei kajottu. Tukilakkojen rajoitukset vaikuttavat kuitenkin suoraan siihen, millaisia työehtoja työntekijät voivat itselleen neuvotella muiden tukemana.

Huolta ja surua aiheuttaa myös nuorten tulevaisuus, eikä vain heidän työehtojensa kautta. Miten nuoret jaksavat sodan, sosiaalisen median ja ilmastonmuutosten aiheuttamien paineiden ja pelkojen kanssa?

Sosiaalinen media on täynnä ei-hyväksyttävää käytöstä. Älykkäinä pitämäni, vaikutusvaltaisissa asemissa olevat ihmiset tuovat itsestään esiin aivan outoja piirteitä. Viestipalvelu X:ssä törmää jatkuvasti vihaan, aggressiiviseen käytökseen, rasismiin ja valheisiin, eikä tämä ole vain meidän suomalaisten ongelma. X:ssä tykätään niistä, jotka loukkaavat tahallisesti toista ihmistä. Kun maata uhkaa taloudellinen köyhtyminen, pahin ja syvintä vahinkoa aiheuttava uhka näyttääkin olevan henkinen rappeutuminen ja sivistyksen taantuminen. Mikä ikävintä, johtavassa asemassa olevat ihmiset, kuten osa poliitikoistamme, paljastavat käytöksellään Suomen henkisen tilan.

Ihmetyttääkö enää se, miten nuoret koulussa kiusaavat toisiaan, eivät kunnioita läheisiään ja toimivat vastuuttomasti? Mallin he saavat meiltä aikuisilta. Kun tähän lisätään kiinnostuksen väheneminen tutkittuun tietoon sekä usko TikTok-kanaviin ja valeuutisiin, on syytä olla huolissaan paitsi ihmisistä myös maamme tulevaisuudesta.

Miten Suomi sitten tulee selviytymään tulevaisuudessa? Suomelle pitäisi luoda selkeä visio, minkälaista tulevaisuutta haluamme tavoitella ja konkreettiset linjaukset siitä, miten visio toteutetaan. On välttämätöntä pitää kiinni opetuksen tasosta kaikilla kouluasteilla ja siitä, että jokainen lapsi ja nuori voi kotioloistaan riippumatta käydä koulua, saada riittävät kansalaistaidot ja hankkia itselleen ammatin. Suomalainen työelämä tarvitsee osaajansa ja nuoret tarvitsevat varmuutta, että he pärjäävät, voivat hankkia kodin ja perustaa perheen, jos se kuuluu omiin toiveisiin. Varmuutta tarvitaan siihenkin, että Suomi antaa turvaa, kun elämässä tulee eteen vaikeuksia.

Jos nykytilanteeseen ei pysähdytä, maatamme uhkaa ihmisten jakautuminen eri leireihin ja henkinen köyhyys. Näin ei saa tapahtua. Vastuu tulevaisuudesta ja yhteisestä visiosta on meillä, jotka voimme asioihin vaikuttaa. Kysymys kuuluukin, ketkä ottavat tilanteen tosissaan. Nyt on paikka johtajuudelle ja yhteistyölle.