Trukki pyörähtelee ketterästi ahtaissa tiloissa, kun Jari Takala siirtää sellupaaleja kuljettimelle. Kyron kartonkitehtaan pääluottamusmies Jussi Joensivu ei voi olla ihastelematta Takalan ajotaitoa.

Joensivu on itse edellisenä päivänä ajellut Kyröskoskelta Espooseen Metsä Groupin pääkonttorille, jossa neuvoteltiin konsernin uudesta palkkausjärjestelmästä. Tulevaisuudessa palkkaus perustuu työntekijöiden henkilökohtaiseen osaamiseen.

Systeemiä on hierottu maalis-huhtikuusta lähtien. Työntekijäpuolelta mukana ovat pääluottamushenkilöt kaikista konsernin tehtaista. Joensivu vitsailee, että jos he töppäävät, ainakin asiat ovat yhtä huonosti joka paikassa.

– Järjestelmän runko täytyy saada kaikkia yksiköitä tyydyttäväksi. Sitten systeemi jalkautetaan ja mukaan tulee paikallinen osuus. Tämä tapahtuu mahdollisesti tämän vuoden aikana, hän sanoo sitten vakavampana.

Työntekijöiden palkkasummat muuttuvat jonkin verran, mutta eniten muuttuu palkan laskemisen periaate. Teoriassa vaikka jokaisella työntekijällä voi tulevaisuudessa olla eri palkka.

12-tuntinen tuntuu yllättävän hyvältä

Viime joulukuussa Metsä Groupissa alkoi kokeilu yksilöllisestä työajasta vuorotyössä oleville. Lähes kaikki ovat valinneet 12-tuntisen työaikamuodon. Prosessihenkilö Jari Takalalle ei kuitenkaan ollut itsestään selvää, millaisen työajan hän halusi.

– Olin epävarma, jaksaako tämän ikäisenä (56) enää 12-tuntista, mutta yllättävän hyvin tämä on mennyt. Ensimmäisenä nukkumavapaana sitä on kävelevä haamu, mutta sitten on mies taas vireessä, hän sanoo.

Takala ei ehkä virallisesti ole varamies, mutta käytännössä hoitaa tuurauksia monessa eri paikassa.

– Kemikaali, massaosasto – ja labrassakin pärjään jotenkuten. Kaikesta on jonkinlainen osaaminen, mutta ei ole mukavaa, kun kaikki jää pintapuoliseksi. Kun kuivaan päähänkin pistetään pitkästä aikaa, joutuuhan siinä kyselemään. Onneksi kaverit vielä vastaavat, hän sanoo.

Takala on lähtenyt maailmalle Pohjanmaalta Vimpelistä. Hän teki armeijan jälkeen työpätkiä paperitehtaissa ja kävi välissä prosessikoulun Mäntässä.

– Tässä on menty sattumankaupalla. Elämä heittelee. Hämeenkyrössä tulee 30 vuotta täyteen. Kohta täällä alkaa olla täydet valtuudet ja kansalaisoikeudet, hän veistelee.

Työntekijäpula rajoittaa työaikojen kokeilua

Työaikakokeilussa työntekijä on voinut periaatteessa valita yksilöllisesti työvuoron pituudeksi 8 tai 12 tuntia, mutta myös lyhennetyn työajan tai muun yksilöllisen työaikajärjestelyn, jos se on järjestettävissä. Yksilöllinen järjestely ei ole aivan helppoa.

– Meillä joku käyttää puolikasta työaikaa, ja sitä haluavia voi tulla jatkossa lisää. Tehtaan työntekijämäärä on kuitenkin niin minimaalinen, että se vaatii aika sovellukset, pohtii Joensivu.

Hän pitää kokeilua joka tapauksessa merkittävänä ja toivoo, että oikeasti yksilölliset järjestelyt rupeavat ajan mittaan sujumaan joustavammin. Eläkeiän lähestyessä työajan lyhentäminen saattaa kiinnostaa yhä useampia.

– Fakta on kuitenkin, että työntekijämäärä vedetty kipurajalle. Nippa nappa pärjätään, ja jos on yhtään poissaoloja, tehdään ylitöitä. Kun pari, kolme työntekijää on poissa, saa aika lailla taiteilla, että tuotanto edes pysyy päällä, sanoo Joensivu.

Työnantajan kanssa asialliset välit

Poliittisten lakkojen aikana Metsä Group – toisin kuin Stora Enso ja UPM – ei keskeyttänyt palkanmaksua, vaikka tehtaan tuotanto pysähtyi. Kyron kartonki­kone seisoi kaksi viikkoa.

– Koneella tehtiin huoltotöitä ja me labrassa käsittelimme asiakaspalautteita ja tutkimme jätevesinäytteitä, kertoo laborantti Erja Savisto.

Jussi Joensivun mukaan konserni noudatti palkanmaksussa asiallisesti lain henkeä. Hän toteaa, että yksikkö kyllä hakee maksimaaliset säästöt joka asiasta. Tämä huomattiin viimeksi viime vuoden lomautuksien aikana, mutta muuten toiminta on ehkä vähän inhimillisempää kuin jossain muualla.

– Kyllä minua harmittaa esimerkiksi UPM:n kavereiden puolesta. Siellä se touhu on ihan käsittämätöntä, hän sanoo.

Tes-neuvottelujen siirtyminen yrityskohtaisiksi on Joensivun mukaan tiivistänyt huomattavasti koko Metsä Groupin konsernin pääluottamushenkilöiden yhteistyötä.

– Puhallamme yhteen hiileen todella vahvasti. Pidämme yhteisiä Teamseja ja postailemme ja vertailemme asioita. Se toimii todella hyvin.

Hämeenkyrössä paikallisesti työntekijäpuolen välit yläkerran kanssa ovat Joensivun mukaan suunnilleen kunnossa.

Järjestäytymisprosentti vähintään sata

Kyron tehdas valmistaa päällystettyjä taivekartonkeja vaativiin pakkaus- ja painatuskäyttöihin. Tehtaan dispersiopäällystettyä barrierkartonkia käytetään muun muassa rasvan- ja kosteudenkestoa vaativissa elintarvikepakkauksissa. Päämarkkinat ovat Euroopassa, mutta kartonkia viedään myös Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan.

Tuotannossa käytetään Metsä Groupin omia selluja: BCTMP:tä eli valkaistua kemihierrettä Metsä Boardin Joutsenon ja Kaskisen tehtailta sekä kemiallista sellua Metsä Fibren tehtailta.

Kyron tehtaassa on on noin 150 työntekijää. Jussi Joensivu kehaisee, että järjestäytymisprosentti on vähintään sata – joukossa saattaa olla vielä joku toimihenkilökin. Ammattiosasto on aktiivinen joka suuntaan.

– Iso hatunnosto osaston puheenjohtajalle. Meillä on pirun hyvät aktiivit, sanoo Joensivu.

Janne Vatajaniemi on ollut puheenjohtajana kuutisen vuotta.

– Osasto on pieni eikä toimijoita ole liikaa. Kyselemme kuitenkin porukan toiveita ja yritämme järjestää tapahtumia ja reissuja sen mukaan, sanoo Vatajaniemi.

Hän kertoo, että vuoden 2016 irtisanomisten jälkeen moni vanha osaston aktiivi jäi pois. Remmiin astunut ja nuorempi sukupolvi on koettanut häärätä, minkä pystyy.

Bussikuskiksi ja lopulta takaisin tehtaalle

Vuonna 2016 Kyro vähensi 94 henkilöä, kun PK3, kuorimo ja hiomo suljettiin. Silloin paperikoneella työskennellyt Erja Savistokin sai lähteä. Hän ajoi linja-autokortin ja oli pari vuotta kuljettajana, kunnes meni laboratoriotöihin pieneen yritykseen Tampereelle.

Vajaat kolme vuotta sitten Kyron laboratoriosta vapautui paikka, ja Savisto pääsi tänne taas.

– Oli mukava tulla takaisin. Täällä on hyvä porukka ja työkavereiden kanssa on tunnettu toisemme jo pitkän aikaa, hän sanoo.

Vuoden 2016 tapahtumat olivat paikkakunnalle kova isku, ja pessimistit ennustelivat koko Kyröskosken tehtaan sulkemista. Viime vuosina Metsä Board on kuitenkin uusinut sen jälkikäsittelyä ja pituusleikkuria 20 miljoonalle eurolla. Parhaillaan on käynnissä turbiinin ja generaattorin uusiminen.

Maaliskuussa Metsä Board ilmoitti uusista suunnitelmista. Yhtiö ei rakennakaan uutta kartonkitehdasta Kaskisiin niin kuin oli suunnitellut. Sen sijaan se aikoo investoida Simpeleen ja Kyron kartonkitehtaisiin sekä Husumin tehdasintegraattiin Ruotsissa 250 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana .

Kaskisissa tehdashankkeen peruuntuminen oli valtava pettymys, mutta toisaalta uutinen investoinneista lisäsi tulevaisuuden uskoa muissa tehtaissa.

Simpeleelle tuli jo päätös investoinnista

Jo huhtikuussa Metsä Board julkisti ensimmäisen investointipäätöksen, joka koski Simpeleen taivekartonki­koneen uudistamista. Uudistus parantaa tuotannon tehokkuutta ja kartongin laatua ja mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen kartongin valmistuksessa. Uudistus laitettiin heti liikkeelle ja sen arvioidaan valmistuvan ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Simpeleen investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Tehtaan kapasiteetti kasvaa 10 000 tonnia, noin 310 000 tonniin vuodessa. Tehdas valmistaa korkealaatuista kevyttä taivekartonkia, josta tehdään pääosin elintarvike- ja lääkepakkauksia.

Jussi Joensivu arvioi, että Metsä Board sijoittaa Hämeenkyröönkin ainakin kymmeniä miljoonia euroja pitemmällä aikajaksolla.

– Kyllä täällä koettiin, että se tuo meille lisää elinkaarta, sanoo Joensivu.

Teksti ja kuvat: Reima Kangas