Korkea energian hinta tuo Suomen metsäteollisuudelle kilpailuetua. Energiaa on säästettävä entistä enemmän, mihin kehottaa myös kansallinen kampanja.
Kuorimo
Kansallinen Astetta alemmas -kampanja käynnistyi, koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut koko Euroopassa haastavan energiatilanteen. Energiaa säästämällä on tarkoitus turvata Suomessa energian riittävyyttä ja sähköjärjestelmän kestävyyttä sekä hillitä energian hintojen nousua.
Kampanjan tavoitteena on, että vähintään 95 prosenttia suomalaisista kotitalouksista säästää energiaa ja että sähkönkulutuksen huippuja saadaan tasattua. Pitkän aikavälin tavoitteena on pysyvä energiankulutuksen lasku. Syyskuisen Kansalaispulssi-kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kertoi säästävänsä energiaa. Sähkönkulutus laski syyskuussa seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Astetta alemmas -kampanjan järjestävät valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Sitra.
Mukana on myös Metsäteollisuus ry. Järjestö muistuttaa, että sen tehtailla on jo vuosikymmeniä tehty työtä ja investoitu energiatehokkuuteen. Parannuksista on hyötyä myös nykyisissä energiansäästötoimissa. Metsäteollisuuden yrityksistä 31 kaikkiaan 120 eri toimipaikalla tavoittelee parempaa energiatehokkuutta vapaaehtoisilla sopimuksilla Motivan kanssa.
Tehtaat kuluttavat runsaasti sähköä, mutta ne myös tuottavat sähköä ja lämpöä tuotantoprosessiensa ohessa ja energiaa riittää myytäväksi muiden verkkoon. Metsäteollisuuskonsernit UPM, Stora Enso ja Metsä Group omistavat suoraan tai epäsuoraan osuuksia ydin- ja vesivoimaloista, mikä lisää konsernien epäsuorasti omistamaa sähköntuotantoa suotuisalla hetkellä. Korkea energian hinta ja saatavuus tuovat siis suomalaiselle metsäteollisuudelle kilpailuetua keskieurooppalaisiin kilpailijoihin nähden.
Tuoreimmassa ennusteessaan Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen supistavat metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kartongin kysyntänäkymiä PTT pitää yhä positiivisina, vaikka laadusta riippuen kysyntä hiipuisi, kun kulutus ja pakkausmateriaalien tarve vähenevät.
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Mikko Nikkinen