Laput pois silmiltä – miten Suomi muuttuu, entä metsäala?

Kolumni

Mikä pitää työntekijöitä metsäalalla? Mihin työnantajat panostavat, jotta pärjäävät kilpailussa ammattitaitoisesta työvoimasta? Näihin kysymyksiin haimme vastauksia haastattelemalla ihmisiä eri puolilla maata. Metsä ja me -tutkimushanketta rahoitti Metsämiesten Säätiö.

Metsäalan työntekijät tiedostavat alan henkilöstöpulan. Hyvä työilmapiiri ja työn itsenäisyys kiinnittävät ammattilaisia alan yrityksiin. Kuulluksi tuleminen ja luottamuksellinen suhde työnantajaan ovat työntekijöille tärkeitä. Merkitystä on myös työnteon puitteilla – koneiden ja laitteiden pitää olla hyvässä kunnossa.

Työntekijöille arvostus tarkoittaa konkreettisia tekoja, sanat eivät riitä.

Työntekijöille arvostus tarkoittaa konkreettisia tekoja, sanat eivät riitä. Sen ymmärtävät myös monet työnantajat. Panostus työhyvinvointiin ja perehdytykseen ovat alan pito- ja vetovoimatekijöitä, samoin se, että otetaan huomioon erilaisia elämäntilanteita. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyvin työkeskeisiä, mutta nykyisin halutaan aikaa myös perheelle ja harrastuksille.

Metsäala pärjää, jos se ymmärtää uudistua. Sekä työntekijät että työnantajat arvioivat, että myönteinen näkyvyys vahvistaisi alan vetovoimaa – kohut eivät sitä tee. Naisten ja maahanmuuttajien asemassa on parannettavaa. Vaikka uusia ihmisiä osataan kohdata entistä paremmin, ennakkoluuloja riittää metsäalalla, kuten muuallakin yhteiskunnassa.

Selvitimme aiemmin tänä vuonna pk-yritysten kokemia hyötyjä ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta. Esiin nousi esimerkiksi se, että kansainväliset työntekijät ovat olleet mukana kasvuhakuisten yritysten vientiponnisteluissa ja avanneet näkymiä uusiin asiakasryhmiin. Lisäksi mainittiin, miten ulkomaalaiset työntekijät ovat tuoneet avoimuutta, kulttuurien vuoropuhelua ja iloa työpaikoille, ja toimintatapojen kehittämiseen on saatu uusia näkökulmia.

Jokainen toimiala tarvitsee nuoria, ja nuorten houkuttelussa kannattaa nojata tutkimustietoon. Valtaosa nuorista kaipaa työelämältä perinteisiä asioita: turvaa ja vakautta. Nuoria huolestuttavat toimeentuloon liittyvät vaikeudet ja oma jaksaminen. Puolet alle 30-vuotiaista arvostaa ihannetyöpaikassa vähäistä riskiä jäädä työttömäksi.

Jos metsäala pystyy tarjoamaan vakaita työsuhteita, hyvää johtamista, kohtuullista kuormitusta ja joustavuutta työaikoihin, eri sukupuolia edustavien nuorten kiinnostus alaa kohtaan voi kasvaa ja tulevaisuus on hyvä.

Metsäalalla kannattaa seurata yhteiskunnan muutosta ja olla siinä aktiivisesti mukana. Ilmasto- ja ympäristöongelmat tarkoittavat alalle jättimäisiä mahdollisuuksia. Puunjalostusta tarvitaan, kun fossiilitaloutta muutetaan kestävämmäksi.

Ilmasto- ja ympäristö­ongelmat tarkoittavat alalle jättimäisiä mahdollisuuksia.

Tutkimuksen keinoin kannattaa seurata, miten ihmiset pärjäävät muutoksissa ja millaista tukea he odottavat muun muassa ay-liikkeeltä. Myös yhteiskunnan arvoilmasto muuttuu, mikä luo vastakkainasetteluja ja haastaa demokratiaa. Luottamusta kannattaa vaalia ja etsiä yhteisiä nimittäjiä myös eri sukupolvia yhdistäen. Ainakin kannattaa luottaa tutkittuun tietoon, välttää valheita ja stereotypioita, joita erityisesti somessa jaellaan.

Tutkijoista on helppo sanoa, että he tekevät työtä kammioissaan, eivätkä ymmärrä tavallisesta arjesta. Tosiasiassa tutkijat elävät tässä samassa yhteiskunnassa ja painivat samojen työelämän ongelmien kanssa kuin muutkin. Työstä pitää saada toimeentulo ja epävarmuuksia pitää sietää. Hienolta tuntuu, kun joskus kiitellään – ja erityisesti, kun on mahdollisuus kirjoittaa tutkimustuloksista ihmisille, jotka voivat hyödyntää tietoa käytännössä. Eri alojen tutkijoiden ja metsäalan ammattilaisten vuoropuhelu on arvokas asia.