Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta reilut 75 miljoonaa kuutiota. Tästä teollisuuden käyttöön päätyi 64 miljoonaa kuutiota.

Kotimaisen puun tarve on kasvanut sen jälkeen, kun puuraaka-aineen tuonti Venäjältä loppui Ukrainan sodan alettua. Venäjältä on tuotu puuta noin 10–15 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuumäärien kasvaessa on yltynyt myös keskustelu siitä, miten sovittaa yhteen metsäteollisuuden ja muiden puuta raaka-aineena käyttävien tarve tavoitteisiin luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastotavoitteista.

Jos puusta on pulaa ja hinta korkealla pitemmän aikaa, tuloksena voi olla tuotannon keskeytyksiä, siirtoja ja äärimmillään tuotannon lopetuksia.

Kun Stora Enso ilmoitti huhtikuussa suunnittelevansa Anjalasta toisen paperikonelinjan sulkemista, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala piti yhtenä syynä tilanteeseen Venäjän tuontipuun puuttumisesta aiheutunutta puupulaa. Sulkemisuhasta kerrotaan tässä lehdessä sivulla 6.

Puuntarve kasvaa

Metsäteollisuuden puuntarve kasvaa lähivuosina. Metsä Fibrelle valmistuu biotuotetehdas Kemiin ja Stora Ensolle iso kartonkikone Ouluun. Metsä Group suunnittelee Kaskisiin isoa kartonkikonetta.

–Suomeen on tulossa isoja investointeja, mikä on hyvä asia. Puuta on kuitenkin tietty määrä eikä se välttämättä riitä kaikille, sillä investointeja ei voi enää tehdä vain vanhan kapasiteetin päälle, Vanhala pohtii.

Huolta aiheuttaa myös se, kuinka laajasti puuraaka-ainetta koskevissa päätöksissä otetaan huomioon seuraukset.

– Talouden, luonnon monimuotoisuuden ja hiilinieluvaatimusten yhteen sovittaminen on vaikea yhtälö. Siksi tarvitaan alan eri toimijoiden yhteistä näkemystä. Pitää saada rakennettu yhteinen ”metsätarina”, jota viestitään EU:ssa ja joka yhdistää näkemykset siitä, miten ja kuinka paljon Suomessa voidaan tulevaisuudessa puuta käyttää, Petri Vanhala painottaa.

Paperiliitto on kevään aikana yhdessä Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n kanssa järjestänyt taustatilaisuuksia, joissa keskustellaan ja tuodaan esiin näiden etujärjestöjen yhteisiä näkökulmia.

KevääN hallitusneuvotteluissa linjataan, miten Suomen hiilinielua voidaan tulevina vuosina kasvattaa EU-velvoitteiden mukaisiksi. Painuuko vaaka hiilinieluyksiköiden ostamiseen toisilta EU-mailta vai rajoitetaanko hakkuita ja kuinka paljon. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen esitti Ylen A-studiossa 8.5. yhtenä vaihtoehtona Metsähallituksen hakkuiden lopettamisen kahdeksi vuodeksi. Metsähallituksen merkitys metsäteollisuuden raaka-aineen turvaajana on korostunut sen jälkeen, kun Venäjän puuvirta Suomeen tyrehtyi Ukrainan sodan alettua.

Metsähallitus arvioi, että puunkorjuun keskeytyminen sen metsistä tarkoittaisi yli 20 keskimääräisen sahan tai vaihtoehtoisesti kahden pienehkön sellutehtaan jäämistä ilman raaka-ainetta vuodessa. Tämän seurauksena puunkorjuu loppuisi noin 120 puutavara-autolta ja 150 metsäkoneelta. Julkisen sektorin palkkatuloihin liittyvät tuloverot, sosiaalivakuutusmaksut ja arvonlisävero vähenisivät 228 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsähallitus on tehnyt laskelmia myös siitä, mitä vaikuttaa, jos kansallisen biodiversiteettistrategian luonnoksen mukaisesti suojellaan 500 000 hehtaarin lisää valtion metsiä. Tämä voisi johtaa useiden teollisuuslaitosten sulkemiseen sekä saha- että muussa metsäteollisuudessa. Lievimmillään hakkuut vähenisivät suojelun jälkeen vähintään miljoona kuutiota ja enimmillään 2,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Työpaikkoja metsäsektorilta voisi vähentyä 770–1600 ja välillisesti yli kaksinkertainen määrä.

Fakta

Viime vuonna Suomessa hakattiin käyttöön 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, runsas miljoona kuutiometriä vähemmän kuin edellisvuonna. Siitä oli tukkia 29, kuitupuuta 35 ja energiapuuta 11 miljoonaa kuutiometriä. Puuston poistuma oli 90 miljoonaa kuutiometriä. Siihen sisältyi käyttöön korjatun runkopuun lisäksi myös runsaat 14 miljoonaa kuutiometriä metsään jäänyttä kuollutta runkopuuta. Hakkuut ylittivät edeltävän viisivuotisjakson keskimääräisen tason kahdella prosentilla ja olivat tilastointihistorian kolmanneksi suurimmat.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela