On se kovaa hommaa! Siilinjärven Pöljän kylässä asuva Antti Jegoroff huokaa, että menneiden sukupolvien keskeinen kotitalouslaite, puuliesi, ei olekaan ihan simppeli vekotin.

– Sanoin tyttärille, että harjoittelen sitä, että kun sähkösopimus loppuu, niin ruvetaan tekemään puuhellalla ruuat. He kauhistuivat, että ei me kyllä niin vanhanaikaisiksi ruveta, hän nauraa.

Pitää puuta laittaa samalla, kun paistaa, ja taas puuta laittaa ja paistaa.

Jegoroff ja hänen Suvi-vaimonsa olivat ikänsä asuneet kaupungissa, mutta haaveilivat maalle muutosta. 20 vuotta sitten he laittoivat tuulemaan, ja ostivat alun perin 1940-luvulla rakennetun omakotitalon ja pari hehtaaria omaa rauhaa. Talossa on alkuperäistä enää hirsirunko, muuten se on täysin remontoitu 1980-luvulta lähtien. Vuosien saatossa perheeseen syntyi yhteensä viisi lasta, joista kolme asuu edelleen kotona.

– Hyvin olemme pärjänneet, vaikka aluksi karua olikin, Jegoroff muistaa.

Puuliesi on toimittanut kuitenkin lähinnä maustehyllyn virkaa ja sopinut kuumien astioiden laskupaikaksi. Nyt kun taloudelliset ajat ovat tällaiset, Mondi Powerflutella koneenhoitajana työskentelevä Jegoroff päätti kokeilla, miten letut sillä taittuvat.

– On siinä oma hommansa. Pitää puuta laittaa samalla, kun paistaa, ja taas puuta laittaa ja paistaa. Ei se ihan helpolla tullut! Ovat ne ennen vanhaan kovan homman tehneet, kun ovat kaiken ruuan tuollaisilla liesillä tehneet, hän pohtii.

Pienellä rautapannulla lettujen paisto oli hikistä hommaa.

– Minä jo suunnittelin, että taidan muurikkapannun tuoda tuohon. Ainut vain, että onko se savussa sitten koko talo?

Puuta ja polttoaineensäästöä

Kun sähkön hinta on kiivennyt kohti ennätyksellisiä korkeuksia, moni on kääntänyt katseensa päin mäntyä ja muitakin puulajeja. Johtava asiantuntija Lea Gynther Motivalta sanoo, että jo kolme vuotta sitten vajaa neljännes Suomen kotitalouksista lämpeni puilla. Varaava takka asennetaankin nykyisin lähes kaikkiin uusiin pientaloihin. Paljonko suomalaiset tuvat lämpiävät parhaillaan puulla on Gyntherin mukaan hankala arvioida. Polttopuun kysyntä on ollut sen verran suurta, ettei tarjonta ole täysin riittänyt. Toisaalta monella on mahdollisuus saada puuta tavalla tai toisella omasta takaa.

Jegoroff kertoo, että perheen parin hehtaarin tontilla on sopivasti pusikkoa, jota harventamalla saa paitsi liikuntaa, myös lämpöä taloon. Puuhellan vieressä on leivinuuni, joka lämpiää joka päivä.

– Siinä on tulen äärellä mukava aamukahvit nautiskella, hän sanoo.

Hän yrittää säästää siinä missä voi.

– Turhaa ajoakin vältän, ja suunnittelen, mitä samaan reissuun saisi liitettyä. Ruokakaupassa kyllä katselen hintoja, en vähän vaan ihan paljonkin. Isoista kauppaketjuista tulee ostettua punalipputuotteita pakastimeen. Mutta jotenkin kotimaiset vihannekset maistuvat kuitenkin paremmalle, vaikka miten ulkolaiset olisivat halvempia. Niitä tulee kyllä monasti ostettua, hän myöntää.

Ajan hengen huomaa myös siitä, että Pöljän kylällekin ovat energiaratkaisukauppiaat löytäneet. Monenmoista aurinkopaneelin myyjää on pihassa käynyt kääntymässä.

– Niidenkin hinnat ovat älyttömän kovat. Jos olisikin vuosia sitten älynnyt niitä laittaa, kun hinnat eivät olleet vielä nousseet. Maalämpökin on tänne liian hintava projekti, kun putkituksia ei valmiina ole, hän pohtii.

Koska omaa puuta on, lämmitys ei ole talon suurin sähkösyöppö.

– Se on se, että läträtään pitkään suihkussa, kun iso lämminvesivaraaja toimii sähköllä. Töissä kun yövuorossa oltiin, niin vitsailin kavereille, että varmaan tulostan sellaisia lappuja, että nuo teinitytötkin uskovat, että sähköt katkeavat päiväksi omasta toimesta, jos ei sähköyhtiö katkaise sitä ennen, hän nauraa ja jatkaa:

– Vaikka fiksuja nuoriahan he ovat. Koulussakin ovat keskustelleet sähkön säästämisestä.

Kesämökki jäi kylmäksi

Viime vuoden puolella Tilastokeskuksen tekemä Kansalaispulssi-kysely kertoo, että suomalaiset ovat huolissaan energiakriisistä, ja lähes puolet on sen vuoksi lyhentänyt suihkussa viettämäänsä aikaa. Se on kyselyn mukaan suosituin energiansäästötoimi, tosin lähes yhtä moni on myös laskenut kotinsa lämpötilaa.

Yllättäen asumismuotojen välillä ei kyselyssä löytynyt suuriakaan eroja, vaan energia huolestutti kaikenlaisissa asunnoissa asuvia. Kodin sähkölaitteiden käyttöä on vähentänyt 44 prosenttia vastanneista. 37 prosenttia vastanneista lämmitti aiempaa harvemmin sähkösaunaa, kuten myös Salon Kiskossa asuvan Mikko Havian nelihenkinen perhe.

– Nyt kun säästämme sähköä, emme sauno joka päivä, kuten ennen olemme tehneet. Saunomisen vähentäminen on tuntunut omalla tavallaan vaikealta, koska tähän asti olemme käyneet aina samalla saunassa kun suihkussakin, hän juttelee.

Havian perheellä on edullista sähkösopimusta vielä jäljellä, mutta tulevaan on opeteltava.

– Ei auta kuin elää ja yrittää sopeutua. Esimerkiksi autolla ajamista suunnitellaan tarkemmin. Mökiltä pistettiin sähköt poikki, eikä pidetä lämpimänä, kuten tähän mennessä on tehty.

Tulevaa ennakoidakseen Havia löi juuri ilmalämpöpumppukaupat lukkoon. Hän on myös miettinyt aurinkopaneeleja.

– Kun on tullut kesämökki hankittua, velkaa on mutta ei suunnattomasti. Ei se säikäytä, kun korot nousevat, mutta kun yhtä äkkiä kallistuvat ruoka, polttoaineet, sähkö ja korot samaan aikaan, niin pakkohan on miettiä, mitä tilanteessa voi tehdä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Voimalaitoksen varamiehenä Sappi Kirkniemessä työskentelevä Havia rakensi parisataaneliöisen talonsa Kiskon taajamaan vuonna 2004. Jo silloin hän pyrki siihen, että talosta tulisi mahdollisimman energiatehokas.

– Toki on paljon asioita, jotka tekisin nyt toisella tavalla.

Jos hän olisi rakentamassa taloa tällä hetkellä, se syntyisi yhteen tasoon, ja hän miettisi huonejärjestyksenkin energiatehokkuuden kannalta.

– Huoneet, joissa ei paljoa oleskella, voisi pitää viileämpinä, hän sanoo.

Talon varaava takka huolehtii jo nyt noin 150 neliön lämmittämisestä.– Vaikka nytkin on 15 astetta pakkasta, lattialämpöjä ei tarvitse pitää päällä, Havia sanoo.

Saunomisongelma on kuitenkin askarruttanut talon isäntää sen verran, että kesällä ongelma korjataan: Kiuas vaihtuu puulämmitteiseksi, mutta siten, että sen hukkalämpö hyödynnetään veden lämmityksessä. Ihan pieni remontista ei ole tulossa, koska kiuas vaatii myös hormin muurauksen.

– Juuri siksi remontti tehdään kesällä, että pääsemme sen aikana mökille saunaan!

Kaikkien osallistuttava talkoisiin

Polttonesteiden hinnat ovat kurittaneet varsinkin dieseliä tankkaavia autoilijoita. Tavallisesti diesel on ollut noin viidenneksen halvempaa kuin bensiini, koska sen valmistevero on matalampi. Viime kuukaudet diesel on kuitenkin ollut 10–20 senttiä kalliimpaa kuin 95 oktaaninen bensiini. Dieselin hinnan myös ennakoidaan pysyvän korkealla edelleen, koska kysyntä on korkealla: Yhtäältä jalostuskapasiteettia on koronan aikana vähennetty, ja toisaalta menekki on kasvanut, koska Euroopassa dieseliä käytetään maakaasun korvaajana lämmitykseen ja energiantuotantoon.

UPM:n Rauman tehtaan voimalaitoksella operaattorina työskentelevä Mikko Koskinen sanoo, että dieselin hinta on se, joka ehkä eniten kurittaa pariskunnan kotitaloutta Rauman Kulamaalla.

– Minulla on työmatkaa reilu kymmenen kilometriä ja rouvalla 25 kilometriä. Kahdella autolla kilometrejä kertyy vuodessa 40–50 000. Siitä voi laskea, paljonko naftaa palaa, Koskinen huokaa.

Perheessä on keskusteltu sähköautoista, mutta juuri nyt auton vaihtaminen ei ole ajankohtaista, koska Koskisen vaimo Heidi Kyllönen on aloittamassa opintoja. Vaikka heillä on halpaa sähkösopimusta jäljellä, he ovat jo harjoitelleet tulevaa tilannetta esimerkiksi maksimoimalla puunpolttoa.

– Äskenkin naapurin pappa toi rankakuorman pihaan. Saadaan keväällä sitä pätkiä ja halkoa liiteriin. Valmiiden polttopuiden hinta on niin karannut, ettei niiden käyttö ainakaan isommissa määrin ole järkevää. Ja käyväthän puuhommat hyötyliikunnasta. Kahdestaan siihen menee pari viikkoa, kun sopivasti fiiliksen mukaan tehdään, hän kertoo.

Koskisten 1960-luvulla rakennettu talo lämpiää nykyisin vain puulla ja ilmalämpöpumpuilla. Koskiset ovat muurauttaneet taloon puuhellan ja leivinuunin. Niitä onkin lämmitetty niin ahkerasti, että ilmalämpöpumppuja tarvittiin vasta joulukuun alussa. Silti kesällä on tarkoitus ryhtyä jälleen rakennushommiin.

– Kyllä tämä aika hatara talo on. Keväällä tehdään ulkovuorausremontti ja samalla lisätään eristeitä. Nyt jos sattuu olemaan päivänkin kotoa pois, niin kyllä heti tuntuu, että on vilpoisempaa.

Elämäntapakin on mennyt remonttiin. Koskinen kertoo, että he käyttävät pihalla sijaitsevaa, puilla lämmitettävää saunaa, jossa puulla lämpiää myös pesuvesi. Kun he käyvät harrastamassa, jumpassa ja treenaamassa, niin samalla on helppo käydä suihkussa.

– Vaikka sähkö olisi lähes ilmaista, täytyy ajatella niin, että sen kapasiteetti Suomessa on rajallinen. Kaikkien on vain osallistuttava näihin talkoisiin, ja ainakin pahimpien kulutuspiikkien aikaan pitäisi vältellä ylimääräistä sähkönkäyttöä, hän sanoo.

Koskinen on laittanut merkille, että kahden ihmisen, kahden koiran ja kissan taloudessa ruokakassin hinta on kohonnut noin 80–100 eurosta 100–150 euroon.

– Väittäisin, että kalan syönti on vähentynyt aika paljon, vaikka sitä olisi hyvä kerran viikossa syödä. Suomalaisen kirjolohifileen hinta ei liene tuplaantunut, mutta aika hyvin se on noussut, hän miettii.

Ihmiset voivat vielä helpostikin muuttaa ruokavaliotaan, mutta perheen kissa Helmi on sitä mieltä, että vain mieluinen kissanruoka kelpaa, maksoi mitä maksoi. Kissan päätä ei järkipuhe käännä.

– Aika ronkeli tuo on. Parempi ostaa mieluista ruokaa, kun siten sitä menee vähemmän hukkaan, Koskinen myöntää.

Koskisten kissalla saattaa olla vainua tulevasta, sillä suomalaispankit ennakoivat talouden kääntyvän taantuman jälkeen nousuun loppuvuonna.

Teksti: Mari Shildt, kuvat Akseli Muraja, Reima kangas, Jussi partanen