Paperiliitto odotti lupaavan neuvottelustartin jälkeen nopeaa etenemistä yrityskohtaisissa tes-neuvotteluissa. Yritykset ovat varovaisia eikä kukaan tunnu haluavan toimia päänavaajana palkkaratkaisun suhteen. Tämä oli tilanne lehden mennessä painoon 16. syyskuuta, jolloin neuvottelut olivat meneillään noin 70 prosentilla Paperiliiton jäsenten työpaikoista.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, kuinka kiire työehtojen sopimisella on?

– Paperiliiton tavoite on saada sovittua yrityskohtaiset työehtosopimukset marraskuun loppuun mennessä, kun nykyinen sopimus on voimassa vielä yhden kuukauden. Koska neuvottelemme sopimukset yli 40 yrityksen kanssa, on tärkeää päästä ajoissa tuloksiin yritys kerrallaan. 

Mitä tapahtuu sitten, kun on saatu neuvottelutulos?

– Paperiliitossa jokaisen neuvottelutuloksen käy ensin läpi tes-neuvottelukunta, joka esittää sen liiton hallitukselle hyväksyttäväksi. Kummankin osapuolen hyväksyttyä neuvottelutuloksen siitä tulee työehtosopimus.

Kuka lakkoilee ja kenen puolesta, jos sopimukseton tila alkaa?

– Ensisijaisesti neuvottelemme sopimuksia ja sopimuksilla taataan työrauha. Silti on aina varauduttava myös tilanteeseen, missä sopimusta ei synny.  Jos neuvottelutulos ei yrityksistä huolimatta synny ja nykyinen sopimuskausi päättyy, alkaa sopimukseton tila, jonka aikana ei ole työrauhavelvoitetta.

Kuinka vaikeaa on päästä sopimukseen?

– Yrityskohtaisissa neuvotteluissa yritysten lähtökohdat ja tarpeet poikkeavat toisistaan. Meillä taas on tavoitteena, että jokaista jäsentä kohdellaan tasapuolisesti. Aidot neuvottelut eli hyvä valmistautuminen ja hyvät perusteet vievät eteenpäin, kun neuvotteluyhteys on saatu. Luottamuksen rakentamisesta meillä on pitkä kokemus.

Mitä tapahtuu paperiteollisuuden työehtosopimuksen yleissitovuudelle? 

– Paperiteollisuuteen ei enää 1.1.2022 tule yleissitovaa työehtosopimusta tule, koska enää ei solmita valtakunnallista sopimusta. 

Miksi UPM vaatii liiketoimintakohtaisia neuvotteluja, eikä Paperiliiton yhtiökohtainen käy? 

– UPM oli isossa roolissa, kun Metsäteollisuus ry erosi EK:sta. Erollaan Metsäteollisuus pääsi eroon ns. Suomen mallista ja tavoittelemaan työehtosopimusta, jossa huomioidaan vain oman alan tarpeita. Kun sitten viime neuvottelukierros ei täyttänyt UPM:n tarpeita, yhtiö ehdotti, että Metsäteollisuus jättää työmarkkinapöydän. Nyt yhtiö jatkaa hajottamista, jossa kohteena ovat Paperiliitto ja omat työntekijät. UPM haluaa tehdä erilaiset sopimukset eri liiketoiminta-aloille, jotta sen työntekijöiden väliin saadaan kiilaa, kuten tehtiin Metsäteollisuuden erossa EK:sta ja erossa työmarkkinasopimisesta.

Minkälaisia työehtoja UPM tavoittelee?

– Yhtiön edustajat ovat kertoneet Paperiliiton edustajille sen verran, että vuosiansiota ei lasketa mutta työaikaa vaaditaan lisää. Yhtiö on esitellyt muun muassa antavansa palkalliset vapaapäivät 50-vuotis-, 60-vuotis-, hää- ja lähiomaisen hautajaispäivänä. No, näistä ei ole koskaan syntynyt erimielisyyttä. Jos työehtosopimusta ei 1.1.2022 ole, UPM on valmis maksamaan puolet lomarahoista, mutta myös poistamaan palvelusvuosikorvaukset ja osan lisistä. Nämä leikkaisivat palkkaa 30 prosentilla. Jos puuttuva 30 prosenttia korvataan lisätyöllä, niin siitä voi laskea, kuinka paljon työaikaa pitää lisätä.
– UPM:n johto on myös ilmoittanut, että yhtiö ei maksa työrauhasta mitään. Se on valmis lopettamaan nykymallisen luottamusmiesjärjestelmän ja Paperiliiton jäsenmaksun perimisen palkasta. Tuollaisesta ajattelusta on pitkä matka neuvottelupöytään.

Miten liitto pysyy lujana?

– Liitto on yhtä kuin sen jäsenet jokaisella työpaikalla, joka puolella Suomea. Paperiliitto haluaa olla jäsenilleen paras mahdollinen edunvalvoja ja liitto, johon halutaan kuulua ja josta voimme olla ylpeitä. Pidetään me hyvää huolta liitosta, niin liitto pitää hyvää huolta meistä!

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Lassi Kaaria