Uudenvuoden raketit talvisella taivaalla olivat muisto vain, kun työntekijät poistuivat UPM Lappeenrannan tehtaiden porteista aamukuuteen mennessä vuoden ensimmäisenä päivänä. 

Pääluottamusmies Kari Rikkilä ja ammattiosaston hallituksen jäsen Juha Marttila olivat paikalla tarkistamassa, että kulkusuunta oli työpaikalta pois, ei sisään. Tunnelmat Kaukaan portilla olivat rauhalliset ja odottavat. 

Samana aamuna seisahtuivat myös Lappeenrannan biojalostamo, UPM:n sellu- ja paperitehtaat Kymillä, Tervasaaressa, Raumalla, Jämsänkoskella ja Pietarsaaressa sekä pari aamua myöhemmin Raflatac Tampereella.

Työntekijöille on ensimmäisten lakkoviikkojen aikana entisestään vahvistunut lakon merkitys.

– Kun Lappeenrannassa lakkorokalla tapasi ihmisiä, niin nuoremmat kuin vähän vanhemmatkin jäsenet toistivat samaa, että periksi ei anneta ja että samanlaista sopimusta tavoitellaan kuin on neuvoteltu muillekin, Rikkilä toteaa.

UPM:n työtekijöitä huolestuttaa, miten ideologiselta tuntuva kiista työehtosopimuksen lähtökohdista vaikuttaa UPM:n maineeseen työnantajana. Sitä pohdittiin porukalla, kun UPM Tervasaaren ja Raflatacin paperiliittolaiset jäsenet tapasivat lakkosopalla Valkeakoskella.

Vaikutusta maineeseen on miettinyt myös Raflatacilla Tampereella työskentelevä Petteri Salminen. Hän ei nähnyt lakolle muuta vaihtoehtoa. 

– Kaikki tuntuvat olevan kypsiä UPM:n touhuun. Yksi jos toinenkin harkitsee siirtymistä muualle, Petteri Salminen sanoo. 

Oman työpaikan ilmapiiri on muuttunut huonompaan suuntaan jo ennen tes-neuvottelusyksyä. Luottamusta ja uskoa työnantajaa kohtaan murensivat kesällä toteutetut vähennykset ja niistä johtuneet siirrot toisiin tehtäviin. Salmisen työpaikka säilyi, mutta tehtävä vaihtui uuteen irtisanotun työntekijän tilalle.

Ammattiosastojen rooli korostuu lakon aikana. Jäsenten kannattaa siksi seurata ammattiosastojen nettisivuja ja muita viestejä sekä olla herkästi yhteydessä, jos arjen sujumiseen tulee taloudellisia tai muita pulmia lakon aikana.

Lauritsalan ammattiosasto ei korona­rajoitusten takia juuri nyt voi tarjota toivomiaan yhteisiä tilaisuuksia, mutta pienimuotoisia tapaamisia, tukea ja apua on tarjolla esimerkiksi lakkoavustusten hakemiseen ja lounasruokailuun. Päätöksiä ruokatuen tarjoamisesta ovat tehneet tahoillaan myös esimerkiksi Pietarsaaren ja Kuusanniemi-Voikkaan ammattiosastot. 

– Ihmisen voi olla hirmu vaikea sanoa, jos toimeentulon kanssa tulee hätä. Ammattiosastoon kannattaa ilman muuta ottaa yhteys, jos lakon aikana tulee esiin jotain mieltä painavaa, kannustaa Rikkilä. 

Kokemuksesta Rikkilä tietää, että tulojen putoamisella on eri vaikutus nuoremmille perheellisille jäsenille kuin pitkän uran tehneille, ehkä jo asuntovelkansa maksaneille työkavereille.

Lakko jatkuu ilmoitetusta kolmesta viikosta vielä kahdella viikolla, sillä Paperiliiton hallitus päätti jatkaa lakkoa 5. helmikuuta saakka, ellei sopimusta sitä ennen saada sovittua. Lakon jatkamiseen päädyttiin, koska Paperiliiton aloitteet ja sopimusesitykset eivät ole saaneet vastakaikua UPM:ssä. Yhtiö ei edelleenkään suostu neuvottelemaan kuin liiketoimintakohtaisesti. Paperiliitto ei puolestaan hyväksy sitä, että UPM ilmoittaa yksipuolisesti, kuinka monta sopimusta Paperiliiton pitää solmia heidän kanssaan.

– Menettely, jossa yhtiö pitää ilmoitusasiana, kuinka monta sopimusta he haluavat tehdä, romuttaa suomalaista sopimusjärjestelmää, perusteli Paperiliiton hallitus. 

Noin 80 prosenttia paperiteollisuudessa työskentelevistä Paperiliiton jäsenistä aloitti vuoden alussa työt uuden yrityskohtaisen tessin mukaan. 

– UPM:n työntekijät ansaitsevat yhtä lailla rakentavaa kohtelua ja arvostusta menestyvän metsäyhtiön tuloksentekijöinä, kuten kaikki muut jo sopimuksen tehneiden yritysten työntekijät, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
Sopimuksetta olevan UPM:n kanssa tilanne näyttää vaikealta, eivätkä osapuolet ole varsinaisesti neuvotelleet, vaikka tapaamisia heidän välillään on ollut. (Tilanne 19.1.2022).

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Mikko Nikkinen