Lakko UPM:n toimipaikoilla loppui, kun Paperiliitto ja UPM:n liiketoiminnot hyväksyivät sovittelijan esitykset. Ns. raskaan paperin työehtosopimuskierros saatiin päätökseen.
Kuorimo
Paperiliitto ilmoitti perjantaina 22. huhtikuuta sovittelija Leo Suomaalle hyväksyvänsä UPM:n kaikkien viiden liiketoiminnon sovintoehdotukset uusiksi yrityskohtaisiksi työehtosopimuksiksi yksimielisesti. Myös UPM:n liiketoiminnot hyväksyivät sovintokokonaisuuden.
Lakkorivit pitivät koko lakon ajan. Siitä valtavan iso kiitos jäsenille
Paperiliiton tes-neuvottelijat olivat pitkän neuvottelu- ja sovittelurupeaman jälkeen helpottuneita, että työehtosopimukset valmistuivat ja lakko UPM:n toimipaikoilla päättyi. Saavutetut ratkaisut kattavat UPM:n kaikki paperiliittolaiset jäsenet viidellä liiketoiminta-alueella Pulp, Communication Papers, Specialty Papers, Raflatac ja Biofuels.
– Lakkorivit pitivät koko lakon ajan. Siitä valtavan iso kiitos jäsenille, teidän ansiostanne on nyt saavutettu työehtosopimus UPM:n kaikille toimialoille, kiitti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, kun sovintoehdotukset oli hyväksytty.
Uudet sopimukset ovat voimassa neljä vuotta 22.4.2022–21.4.2026. Palkat nousevat kahtena ensimmäisenä vuotena noin kaksi prosenttia. Kahden seuraavan vuoden korotukset neuvotellaan erikseen.
Tavoite toteutui
Paperiliiton keskeinen tavoite neuvotteluissa oli pitää alan työehdot yhtenevinä ja pohjata ne päättyneeseen paperiteollisuuden työehtosopimukseen numero 50 myös nykyisessä yrityskohtaisen sopimisen mallissa. Viime syksynä käydyissä neuvotteluissa tavoite toteutui hyvin, mutta viimeisenä käydyt neuvottelut UPM:n kanssa olivat vaikeat.
– On kuitenkin tärkeää, että kaikille viidelle toimialalle saatiin hyvin samankaltaiset sopimukset ja ne päättyvät yhtä aikaa. Tämä antaa vipuvoimaa jäsenille, kun seuraavat neuvottelut käydään yhtä aikaa, Petri Vanhala painottaa.
Erona muihin sopimuksiin UPM:lle sovittiin kausipalkan sijasta tuntipalkkajärjestelmä. Vuosityöaika piteni UPM Communication Papersin työntekijöillä päivätyöntekijöitä lukuun ottamatta 27-32 tuntia työaikamuodosta riippuen, mutta jokaisesta lisätystä tunnista maksetaan.
Hiekkana sopimuksiin jäi hiertämään esimerkiksi kesälomitusajan nelivuorokäynti toukokuussa ja syyskuussa. Kermaa eli plussaa on se, että työsuojeluvaltuutettujen työstävapautusaika nousi samaan tasoon kuin pääluottamusmiehillä.
Lisätyöaika palkallisena
Neuvottelujen alussa UPM:n esittämät heikennykset, kuten työajanlisäys ilman korvausta tai ulkopuolisen työvoiman vapauttaminen, eivät toteutuneet. ”Talkootunteja” vaadittiin enimmillään 150 tuntia. Työnantaja esitti myös liiton jäsenmaksun perimisestä luopumista ja luottamusmiesjärjestelmän purkamista.
Paperiliiton hallitus painotti sopimusehdotuksia hyväksyessään, että työehtosopimusmääräysten kulmakivet eivät murtuneet, vaikka UPM tavoitteet olivat kovat. Tähän vaikutti erityisesti se, että jäsenten rivit pysyivät tiiviinä ja liiton päätöksentekijät yksimielisinä.
Paperiliitosta lähtee isot kiitokset kaikille UPM:läisiä lakossa tukeneille paperiliittolaisille sekä AKT:n ja Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n saartotoimille sekä Teollisuusliitosta saadulle taloudelliselle avulle. Myös kansainvälinen ay-liike oli hyvin perillä lakon merkityksestä ja antoi lakolle vahvan tukensa.
Yhteinen taistelu
Työtaistelu ei koskenut vain UPM:n paperiliittolaisia jäseniä vaan laajemmin Paperiliittoa ja koko ay-liikettä: paperiliittolaiset puolustivat lakollaan järjestäytynyttä neuvotteluoikeutta.
Liiton tes-neuvottelukunta palautti lakon päättymisen tunnelmissa mieleen neuvottelukierroksen lähtökohdan: neuvotteluissa osapuolina olivat työnantaja ja työntekijöitä edustavat neuvottelijat, eivät kaksi työmarkkinajärjestöä kuten aiemmin. Paperiliiton neuvottelijoille rupeama UPM:n kanssa oli paitsi raskas ja aikaa vievä, myös osoitus siitä, mihin yrityskohtainen sopiminen voi huonoimmillaan johtaa: pitkään lakkoon ja ratkaisuun sovittelun kautta.
Lakosta on työnantajapuolella paljon opittavaa, koska UPM:n henkilöstöpolitiikka poikkeaa merkittävästi muista metsäyhtiöistä.
- Ei työnantaja voi työntekijöitään sivuuttaa, heille kuuluu arvostus tuloksen tekijöinä, puheenjohtaja Vanhala toteaa.
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Mikko Nikkinen