Ekonomi Saarinen ihmetteli Helsingin Sanomien yleisönosastolla (11.6.), että miksi kuulua ammattiliittoon, kun kaikki on jo säädetty laissa tai yleissitovissa työehtosopimuksissa? Kysymyksenä se on yhtä hyvä kuin se, että mihin tarvitaan voimaloita, kun sähköä saa töpselistäkin. Tai miksi huolehtia ilmastosta, kun lopulta taivaan isä säätää säät. Joskus nyt jo katoamassa olevan hyvinvointiyhteiskunnan aikuisiksi kasvattamat lapset saavat miettimään, että käytiinkö koulussa sittenkään läpi kaikkia tarpeellisia asioita.

Otetaan nyt sitten (taas) ensin käsittelyyn tuo työlainsäädäntö. Toisin kuin monet luulevat, työsopimuslaistakin löytyy määräyksiä, joista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin. Tälläkin palstalla olen tainnut useamman kerran viitata työsopimusten irtisanomisaikoihin esimerkkinä toisinsopimismahdollisuudesta. Kun laki antaisi työntekijälle mahdollisuuden sopia irtisanomisaika nollaan, on tämä mahdollisuus täytynyt sitten ottaa työehtosopimuksilla pois.

Ja vaikka Suomen Yliyrittäjien puheenjohtaja Pentikäinen kertoo julkisuudessa, että työsopimuslain irtisanomisperusteita pitäisi entisestään höllentää, on hyvä muistaa, että OECD:n vertailussa kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa jo nyt Euroopan maiden alhaisimpia.

Työehtosopimusten hankaluus on siinä, että jonkun täytyy ne tehdä ja niiden piiriin kuuluvien täytyy niitä noudattaa. Näin ainakin vielä tätä kirjoitettaessa. Mainosjakelualalla työnantajat yrittivät aikanaan helpottaa neuvottelutaakkaansa perustamalla itse myös työntekijäliiton. Ajatuksena oli saada tulevaisuuden neuvottelut pikavauhtia maaliin mottonaan ”työ on parasta sosiaaliturvaa”. Helsingin hovioikeuden mukaan yhdistyksen toiminnan tavoite, joka oli säilyttää mainosjakelijoiden palkkataso reilusti yleissitovaa työehtosopimusta alempana, oli kuitenkin aidolle työntekijäyhdistykselle vieras, eikä yhdistystä katsottu kelpoiseksi tessejä solmimaan. Tämän jälkeen työnantajien kiinnostus ay-toimintaan loppui kuin seinään.

Toisaalta velvollisuus noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia tarkoittaa myös sitä, että ulkomailta tänne töihin tulevienkin pitää näitä sopimuksia noudattaa. Eli kääntäen, jos suomalainen työntekijä tai heidän edustajansa saa sopia työehtosopimuksia heikommista ehdoista, tulee tämä oikeus automaattisesti myös kaikille ulkomailta tänne tuleville yrityksille ja heidän työntekijöilleen.

Kun työehtosopimusta paremmista ehdoista on aina saanut sopia täysin vapaasti, on helppo päätellä, mitä paikallisen sopimisen lisääminen tälläkin kertaa tarkoittaa. Ja sinä olet maksajan paikalla.

Pomo patsasteli paikalle lehti kädessään ja tuumi, että nyt voisi olla hyvä hetki sopia paikallisesti palkallisen sairausajan pituudesta. No mikäs olisi se uusi oikea pituus, erehdyin kysymään. Päiväkin on liikaa, totesi pomo hymyillen ja soitteli ilmakitaraa mennessään.