Tuotanto ja palvelut supistuivat Euroopan maissa voimakkaasti kevättalvella, kun koronavirus COVID-19 yltyi pandemiaksi. Suomessa yritykset sopeutuivat lomauttamalla. Paperiliitto, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro teettivät selvityksen, miten kuusi muuta EU-maata reagoi tilanteeseen.

– Jokainen maa on erilainen, niillä on oma historia, perinteet, rakenteet ja käytännöt. Niinpä eri maissa luotiin melkoisella mielikuvituksella erilaisia lyhennetyn työajan järjestelmiä valtion tuella, taustoittaa selvityksen tekijä Jyrki Raina yhteenvedossa.

Lyhennetyn työajan järjestelmissä valtio korvaa osan ansionmenetyksestä. Yrityksiä on lisäksi voitu tukea kattamalla sosiaaliturvamaksut valtion varoista, arvonlisäveroalennuksina, suorina tukina, lainoina ja takuina.

Selvityksen kohteena olivat Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Espanja. Yhteistä maille oli se, että työntekijät jatkoivat töissä ja valtio maksoi. Hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen päätös näytti olevan, ettei kiristetä vyötä, kuten taannoin talouskriisissä.

Korvauksen taso on jokaisessa vertailumaassa korkeampi kuin Suomen lomautusjärjestelmässä. Maasta riippuen työntekijä saa 60-100 prosenttia normaalista ansiostaan. Lomautettu suomalainen saa noin 50 prosenttia palkastaan ansiosidonnaisena työttömyysturvana.

Valtion tuen saamiseen vaaditaan useimmissa maissa paikallinen sopimus, osassa myös valtakunnallinen työehtosopimus. Vain Espanjassa riittää ay-edustajien konsultointi, Hollannissa pitää informoida yritysneuvostoa. Selvityksen mukaan liittoja ja yritysneuvostoja on tarvittu todentamaan avun todellinen tarve yrityksissä ja ehkäisemään näin väärinkäytöksiä.

– Suoraviivaisiksi rakennettuja järjestelmiä kiittelivät niin ammattiliitot kuin yritykset. Useimmissa maissa työntekijä säästi työttömyyskassojen ruuhkat saamalla saman tai alennetun palkkansa suoraan työnantajalta, joka haki korvaukset valtiolta, Raina toteaa selvityksessä.

Maiden hallitukset asettivat tuen saamiselle muun muassa irtisanomista ja osingonjakoa koskevia ehtoja. Tukiohjelmat on useimmissa maissa pidennetty jatkumaan tämän vuoden ja Itävallassa ensi vuoden maaliskuun loppuun.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela