Hakuaikoja isojen metsäyhtiöiden oppisopimuskoulutuksiin on päättymässä syyskuun loppupuolella ja lokakuun alkupäivinä. Kiinnostuneilla on enää muutama päivä aikaa jättää hakemuksensa.

Oppisopimus on koettu metsäteol­lisuudessa toimivaksi väyläksi sekä uusiin rekrytointeihin että henkilöstön jatkokoulutuksiin. Myös alanvaihtajat päätyvät metsäteollisuuteen oppisopimusohjelmien kautta. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksistä 78 prosenttia ilmoitti käyttävänsä oppisopimuskoulutusta. Tämä käy ilmi Metsäteollisuuden keväällä 2022 toteuttamasta jäsenkyselystä. Sen tulokset kattavat noin 50 metsäteollisuuden toimipaikkaa.

SAMA kysely paljastaa, että jopa 86 prosentilla metsäteollisuuden työpaikoista on ollut rekrytointivaikeuksia kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2020 vaikeuksista kertoi 73 prosenttia työpaikoista.

»Metsäteollisuus tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikkien alojen osaajille.»

Työvoiman saatavuutta heikentävät erityisesti kilpailu osaajista, toimipaikkojen sijainti tai paikkakunnan vetovoima, arvioivat kyselyyn osallistuneet yritykset. Vaikka hakuaikaa olisi pidennetty tai hakukriteerejä muokattu, avoin työpaikka on saattanut jäädä kokonaan täyttämättä. Näin vastasi joka kolmas niistä, joilla oli ollut rekrytointivaikeuksia.

Eniten osaajia tarvitaan tehtaiden kunnossapitoon ja tuotantoon. Koulutustaustoista haastavinta on löytää työntekijöitä sähkö- ja automaatioalalta, kone- ja tuotantotekniikasta, prosessiteollisuudesta sekä puuteollisuudesta.

Toimihenkilöiden puolella tarvetta on prosessi-, materiaali- ja kemiantekniikan, konetekniikan sekä energia- ja ympäris­tö­tekniikan ammattikorkeakoulu- ja diplomi-insinööreille.

Päteville ja motivoituneille riittää kysyntää.

– Metsäteollisuus tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikkien alojen osaajille. Monimuotoinen osaajajoukko on yritysten kehitystyön kannalta aivan oleellista, muistutti Metsäteollisuus ry:n koulutuksen ja osaamisen päällikkö Reetta Pilhjerta jäsenkyselyn tulosten yhteydessä.

Stora Enson Imatran tehtaille haetaan tänä syksynä oppisopimuskoulutettavia tuotantoprosessiin, mekaaniseen tai sähkö- ja automaatiokunnossapitoon sekä varastopalveluihin. Hakijoita houkutellaan myös kertomalla tehdaspaikkakunnan vetovoimatekijöitä: hakuilmoituksessa Imatrasta mainitaan pikkukaupungin idylli, tapahtumatarjonta sekä harrastusmahdollisuudet.

– Hakijoita on ollut joka oppisopimuskoulutukseen paljon. Kun aiemmin uralla edettiin niin sanotun letkasiirtymän mukaan tehtävästä aina vaativampaan, voi nyt tulijoilla olla valmiina tarvittavaa digi- ja automaatio-osaamista tai kokemusta muista metsäyhtiöistä. Eteneminen ei tapahdu vain vanhan kaavan mukaan, kertoo Kaukopään pääluottamusmies Arto Hulkko.

Metsä Groupin tammikuussa 2023 alkavaan oppisopimuskoulutukseen työpaikkoja on tarjolla noin 65, ja ne eri puolilla Suomea. Koulutus kestää puolitoista vuotta. Oppisopimuskoulutus on Metsä Groupille vakiintunut keino turvata tulevaisuuden työvoimantarvetta ja edistää osaamisen kehittämistä.

Oppisopimuskoulutusta järjestetään neljällä Metsä Fibren ja kolmella Metsä Boardin tehtaalla sekä Metsä Tissuella Mäntässä.

Yhteishaku UPM:n yli 100 oppisopimuspaikkaan koskee yhteensä kuutta sellu- tai paperitehdasta sekä kolmea sahaa ja yhtä vaneritehdasta. Ohjelmat alkavat pääsääntöisesti joulukuun 2022 alussa. Ensimmäistä kertaa oppisopimuskoulutettavia otetaan myös UPM Raflatacin Tampereen tarralaminaattitehtaalle.

– On tosi hyvä juttu, että viimein tännekin saadaan oma oppisopimusryhmä. Sen järjestäminen vaatii kovan ponnistuksen myös työnantajalta. Suunnitelmissa siitä, mitä koulutettavat tekevät, millä työehdoilla ja missä aikataulussa, on myös päästy sopuun, kertoo Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi.

Tungosta tehdasmiljööseen ja vuorotyöhön ei helposti synny. Niemi toivoo kuitenkin, että haku tarranvalmistuksen ”täsmäkoulutukseen” tuo tehtaalle sitoutunutta porukkaa ja osaamista muualle töihin siirtyneiden ja aikanaan eläköityvien tilalle.

– Paperiteollisuudesta oikeastaan puuttuu yksi sukupolvi ja on tärkeää saada joukkoon uutta verta, se tuo meille vanhemmillekin uutta ajattelua ja positiivisuutta, Niemi näkee.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Mirjami Liimatainen