Lähivuosina eläkkeelle jää iso joukko ammattilaisia. Uusien työntekijöiden koulutus pitäisi aloittaa hyvissä ajoin.

Työpaikalla

 

– Huonosti. Vastaus on lyhyt, kun Heinolan Stora Enson pääluottamusmieheltä Petri Kianderilta kysyy, miten työpaikalla on varauduttu lähivuosien eläköitymisiin.

Ilmiö on tuttu muiltakin työpaikoilta. Lähivuosina moni ammattiosaaja on jäämässä eläkkeelle ja vie mukanaan vuosikymmenten aikana hankittua syväosaamista.

Kianderin mukaan asiasta on oltu tehtaalla huolissaan ja siitä on puhuttu vaikka kuinka kauan sekä työntekijä- että työnantajapiireissä. Mutta…

– Koko ajan on säästöohjelma päällä ja porukka vain vähenee. Lähtijöitä kyllä paikataan, mutta viime tingassa. Se ei riitä, sillä prosessihomma vaatii monen vuoden oppimisen.

Samoilla linjoilla on Joutsenon Metsä Fibren pääluottamusmies Jari Teppana.

– Oma mielipiteeni on se, että uusia työntekijöitä rekrytoidaan liian myöhään. Heitä pitäisi ottaa oppisopimuskoulutukseen viisi vuotta ennen todellista tarvetta. Työnantaja ei ymmärrä, että moniosaajamalli vaatii usean vuoden perehdyttämisen ja että hiljainen tieto karttuu vasta vuosien myötä.

Paperiliiton tilastot kertovat, että 60 vuotta täyttäneitä jäseniä on yhteensä 2014. Se tarkoittaa, että noin joka kuudes jäsen on lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Suurin ikäryhmä on 55–59-vuotiaat; heitä on yhteensä 2233. Odotettavissa on siis nykyistäkin isompi eläköitymisaalto.

– Meillä tapahtuu poistumaa hiljalleen koko ajan. 5–7 vuoden sisällä on kuitenkin odotettavissa isompi rysäys, sillä moni työntekijämme on syntynyt 60-luvulla, Kiander kertoo.

Tällä hetkellä alin eläkeikä, 64, on 1958 syntyneillä. Yli kaksi kolmannesta tänä vuonna 64 täyttävistä on kuitenkin jo eläkkeellä, sillä työntekijöitä jää osittain varhennetulle eläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle, työeläkeputkeen ja työuraeläkkeelle.

Teppana laskeskelee, että heiltä jää tänä vuonna 7–8 työntekijää eläkkeelle, suurin osa putkeen.

– Se on iso määrä, sillä työntekijöitä meillä on vajaa 120.

Tehtailla on toki myös tilanteita, joissa eläkkeelle jääneitä on pyydetty takaisin töihin, koska he ovat olleet tietyn tehtävän syväosaajia.

Vahvaa osaamista ei hankita hetkessä

Stora Enson Heinolan voimalaitoksella työskentelevä Esa Marttila, 62, on yksi niistä työntekijöistä, joiden eläkepäivät koittavat aivan kohta. Marttila jää työeläkeputkeen syyskuun lopussa. Pitkän, 44 vuoden työuran, tehtaalla tehnyt Marttila olisi halunnut jäädä pois töistä jo vuosi sitten kesällä.

Lipeälaitoksella työskentelevä Pertti Kuru, 62, toivoo myös pääsevänsä eläkkeelle pian eli helmikuun alusta. Hänen ensimmäinen työuraeläkehakemuksensa ei kuitenkaan mennyt läpi. Jos toistakaan hakemusta ei hyväksytä, merkitsee se puolentoista vuoden lisäystä työssäoloaikaan.

Marttila ja Kuru eivät murehdi sitä, miten työpaikalla pärjätään ilman heitä.

– Varmasti pärjätään. En pidä itseäni korvaamattomana. Korvaamattomat miehet ovat kaikki hautausmaalla, Kuru toteaa.

Heitä kuitenkin huolestuttaa sama asia kuin Kianderia, syvä­osaamisen katoaminen.

– Automatiikan lisääntyessä voidaan joissain tapauksissa selvitä vähemmällä työntekijämäärällä, ja perustaidotkin saattavat riittää, jos kaikki menee hyvin. Haasteita tulee häiriötilanteissa, kun vaadittaisiin vahvaa osaamista. Pelkkä työntekijöiden määrä ei siis riitä vaan tarvitaan myös laatua, Kiander summaa.

Suomessa vallitsee työntekijäpula melkein alalla kuin alalla, ja osaajista kilpaillaan. Oppisopimuskoulutus on ainakin isompien työpaikkoja ykkösväylä uusien työntekijöiden rekrytoimiseen.

Stora Enson Heinolan tehtaalla käynnistyi juuri oppisopimuskoulutusryhmä, mutta se  jäi aiottua pienemmäksi. Ryhmässä aloitti neljä opiskelijaa.

Kianderin mukaan koulutuksen kriteerit olivat liian korkeat. Koulutukseen haettiin valmiita sähkö- ja metallimiehiä, jotka koulutetaan prosessiin.

– Heille on kysyntää muutenkin, joten oppisopimuskoulutus etenkään määräaikaisissa työsuhteissa ei kauheasti kiinnosta. Mielestäni parempi olisi ollut kunnossapitäjän oppisopimuskoulutus. Sen päälle sitten opiskeltaisiin prosessityöt tehtaan oman työnopastusmallin mukaisesti.

Kiander miettii, että tällaisella mallilla löytyisi varmasti tulevaisuuden tekijöitä tehtaalle.

Teksti: Tiina Suomalainen, Kuvat: Lauri Rotko

Lisää artikkeleita:

Vapaa-aika
Pulmat
Pulmat
Takaisin etusivulle Lue lisää ajankohtaisia uutisia