Aurinkoisena syyskuun keskiviikkona vuoro-operaattorit Jennina Havunen ja Petteri Myllymäki valmistelivat seisakkitöitä. Koneita oli ajettu alas yöstä lähtien.

– Ulkopuolisethan meidän varsinaiset seisakkihommat sitten tekevät, ja me lähinnä valvomme, Myllymäki kertoo.

– Nyt ei vielä ole ihan kovin vauhdikasta, mutta kyllä se huomisesta lähtien varmaan alkaa olemaan, sanoo Havunen.

Havunen valmistui alun perin ammatti­koulusta laborantiksi. Hän on ollut töissä sekä Stora Ensolla että Metsä Groupilla ja viimeiset kuusi vuotta UPM:llä. Lappeenrannan biojalostamolla hän on työskennellyt kaksi ja puoli vuotta.

– Kun pääsin tekemään koeajoja edellisessä tehtävässä, tuli kiinnostus, että prosessihommat voisivat olla enemmän se oma juttu. Kun tänne tuli paikka auki, niin ajattelin kokeilla ja pääsin, hän kertoo.

Työn ohessa Havunen on suorittanut prosessiteollisuuden ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksen kautta. 

– Minusta on mielenkiintoista oppia uusia asioita näistä kaikista laitteista ja prosesseista, hän kertoo.

Myllymäki sanoo, että hänellekin on mielekästä, kun oppijalla on motivaatio oppia. 

– Silloin on helpompi opettaakin. Jennina sulautui heti tähän meidän porukkaan, vaikka muut ovatkin miehiä, hän sanoo.

Havunen kiittelee yhteistyötä.

– Kun ei tiedä jotain asiaa, niin Petteriltä voi kysyä, kun hänellä on kuitenkin paljon kokemusta. Minä puolestani voin tuoda uusia näkökulmia, että voisiko jotain koettaa tehdä toisella tavalla. Täällä kaikki saavat tuoda esiin omat mielipiteensä, Havunen sanoo.

Syksy tarkoittaa molemmille arkeen asettumista kesälomien jälkeen.

– Minulla on kissa ja koira, joiden kanssa riittää touhuamista. Käyn myös salilla ja pyöräilemässä, Havunen sanoo.

Myllymäki viettää vapaa-aikaa urheilu­harrastuksissa. Kotona riittää pyöritystä kolmen pojan isänä: nuorimman kanssa opetellaan ekaluokkalaisen taitoja, keskimmäinen on neljätoista ja vanhin kuudentoista. Myllymäki on tyytyväinen, että teineillekin vielä kelpaa isän seura.

– Keskimmäinen hommasi itselleen skootterin. Vaikka ikä ei riitäkään ajamiseen, niin menopeliä rassataan kovasti. Koko ajan tulee viestiä, että pitää tilata sitä ja ostaa tätä, hän nauraa.

Merkit viittaavat siihen, että kasvamassa on nuorta voimaa kunnossa­pitoon. 

Teksti: Mari Schildt, kuva: Johannes Wiehn