Koneenhoitaja Tuomo Keski-­Sämpi tuli DS Smithin Tampereen tehtaalle kaksi vuotta sitten. Hän oli suorittanut aikuiskoulutuksessa prosessinhoitajan koulutuksen ja oli saanut tehtaalta määräaikaisen sopimuksen. Sen jälkeen hän sai vihiä töistä Pirkkalan tehtaalla, vaikka julkisesti avoimia työpaikkoja ei ollutkaan.

– Kuulopuheitten perusteella osasin hakea tänne, hän kertoo.

DS Smith aloitti tuotannon uudessa tehtaassa Pirkkalassa vuonna 2023. Silloin yritys tiedotti, että tarkoituksena on valmistaa pahvipakkauksia erityisesti pienille ja keskisuurille asiakkaille. Valikoimaan kuuluvat myös pakkaustarvikkeet ja -koneet.

Tehtaan nuoriso kutsuu sedäksi

Parinkymmenen työntekijän joukossa Keski-Sämpi on 39 vuoden ikäisenä ikävuosiltaan vanhin. Siitä on etua muun muassa siten, että työn lomassa hän on oppinut uusia, nuorison käyttämiä sanoja. 

– Uncleksi eli sedäksi ne sanovat minua, hän hymyilee.

Vaikka varastotyötäkin välillä on, tänä vuonna työpäivät ovat kuluneet voittopuolisesti pahvilaatikoita valmistaessa.

– Tällä hetkellä me kaikki teemme kaikkea. Meillä on pari isoa linjastoa ja sitten myös pienempiä jalostuskoneita, hän kertoo

Puolestakymmenestä koneesta hänellä on opeteltavana enää pari.

– Turvallisuushan meillä on työn­teossa tärkeintä. Ja sitten tulee seuraavaksi laatu ja tehokkuus, hän kertoo.

Työssä on vaiheita, joihin kannattaa Keski-Sämpin mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Laatikon täytyy ensinnäkin olla sellainen, että se on mahdollista ajaa koneesta läpi. Sen lisäksi laatikon painatusten tulee vastata tilausta, ja myös valmiiden laatikoiden pakkaamisen täytyy onnistua halutulla tavalla. Niiden täytyy olla myös yhteensopivia asiakkaan pakkauskoneiden kanssa.

Keski-Sämpi on huomannut, että pahvilaatikkoa valmistettaessa on erityisen hyödyllistä itse koota laatikko, jotta näkee, toimiiko se käytännössä siten, kuin on tarkoitus.

Tauolla työntekijöillä on yleensä eväät mukana, ja lounastauko vietetään yhdessä turisten. Jos lounaan puheenaiheena on jääkiekko, Keski-Sämpi on hiljaa. Niin tamperelaista ei pohjalaisesta saa, että lätkä häntä kiehtoisi. Sen sijaan musiikki on hänen mielestään kiinnostavaa.

– Musiikkimaku menee hip hop-, funky- ja reggae-puolelle, ja soitan kitaraa ja bassoa. Nyt hommasin sähkörummut, kun sain tuommoiset käytetyt, ja rakensin niille alustan. Kun kuulokkeet ovat korvissa, niistä ei kuulu kerrostalossa kuin pientä naputusta, hän kertoo.

Letittäminen vaatii vielä harjoittelua

Pirkanmaalaiseksi Keski-Sämpi kuitenkin on muuttunut, sen hän myöntää. Suurin syy ovat kuusivuotiaat kaksostyttäret, jotka ovat kasvaneet täysin tamperelaisiksi.

– Onhan tämä ihan mukava paikka. Olen asunut kymmenen vuotta Helsingissäkin, mutta tykkään kyllä enemmän Tampereella asumisesta. Donitsi on ronitsi, hän myöntää.

Tyttäret valtaavat kodin joka toinen viikko, kun Keski-Sämpillä on töissä aamuvuoroviikko. Aamuissa on haastetta sikäli, että päiväkoti aukeaa aamukuudelta, eli samaan aikaan, kun Keski-­Sämpin pitäisi aloittaa työt. Onneksi työnantaja on tullut vastaan ja joustaa töihintuloajoissa lapsiviikoilla. Kun tyttäret ovat isänsä kanssa, he käyvät yhdessä uimassa ja katsovat animaatioelokuvia. Minions eli Kätyrit ovat kaikkien mieleen.

– Nyt ollaan käyty pari kertaa myös kiipeilypuistossa. Tyttäret jotenkin luottavat valjaisiin ihan sataprosenttisesti, mutta minulla meni vähän aikaa totutella. Kovasti olivat vihaisia, jos yritti auttaa.

Tyttöjen maailmassa on paljon isälle uusina tulevia asioita. Kuten se, ettei vaatteita voi lainailla tyttöjen kesken, vaan omat pitää olla. Letittäminenkin on vielä isällä vähän vaiheessa.

– Just ja just osaan poninhännän laittaa, hän huokaa.

Iltavuoroviikkojen aamutunteihin Keski-­Sämpi keskittää juoksevat asiat, ja illat kuluvat töissä. Silti hän myöntää, että hiljaisessa asunnossa ehtii kyllä tulla ikävä. Onneksi tytöt asuvat lähellä, ja rannekello­kännyköillä voidaan pitää yhteyttä. Arki on alkanut löytää uomaansa.

Tuomo Keski-Sämpi, 39

Työ: Koneenhoitaja DS Smithillä Pirkkalassa.
Harrastus: Kitaran, basson ja rumpujen soitto.
Perhe: Kuusivuotiaat kaksostyttäret.
Motto: Yhdessä mennään ja porukalla tehdään, niin kaikki valmistuu aikanaan.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Marjaana Malkamäki