Fyysinen työsuojelu saa Paperiliiton työsuojeluvaltuutetuilta paremman arvosanan kuin henkisen työsuojelun tila. Asteikolla 0–10 fyysinen työsuojelu sai keskiarvosanaksi 7,6 ja henkinen työsuojelu 6,3. Tämä kertoo, että työntekijän kehoa osataan suojata, mutta ajatteluun, asenteisiin ja keskinäiseen toimintaan on vaikeampi tarttua. 

Paperiliiton kysely työsuojeluvaltuutetuilla toteutetaan vuosittain. Kysely nostaa esiin havaintoja liiton työsuojelutyön kehittämiseksi. 

Vastausaika oli helmi-maaliskuussa 2025. Ilmassa oli suunnitelmia sulkea Metsä Board Tako Tampereelta, pehmopaperikone Metsä Tissuelta Mäntästä ja vähentää UPM:ltä yli sata työtehtävää. Osassa yrityksiä oli takana myös lomautusjaksoja tai muutosneuvotteluja vähennyksistä, kun toisaalla tehtiin tuotantoennätyksiä ja otettiin käyttöön investointeja. 

Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Eero Vekkelin toteuttamaan kyselyyn vastasi 73 prosenttia paperiliittolaisista työsuojeluvaltuutetuista. 

Kiire ja huono johtaminen koettelevat

Henkinen työsuojelu kattaa toimia, joilla vaikutetaan työpaikan työilmapiiriin, vuorovaikutukseen ja yhteisön hyvinvointiin. Näistä puhutaan usein myös psyykkisinä tekijöinä.

Psyykkisten haittatekijöiden kärkeen nousivat kiire ja pakkotahtinen työ, työpisteeseen sidonnaisuus sekä huono johtaminen, oli kyse sitten lähiesihenkilön tai ylemmästä johtamisesta. Huono esihenkilöjohtaminen korostui hieman viime kyselyyn verrattuna.

Pientä muutosta huonompaan koettiin myös työn epätasaisessa rytmityksessä ja työn henkisessä rasittavuudessa.

Työsuojelukyselyn perusteella epäasiallista käytöstä esiintyy aiempaa enemmän. Tänä vuonna enää 38 prosenttia vastasi, ettei epäasiallisuutta ilmene. Vuosi sitten tätä mieltä oli useampi kuin joka toinen eli 56 prosenttia vastaajista.

Puolet vastaajista on sitä mieltä, että epäasiallinen käytös on lisääntynyt selvästi työntekijöiden välillä. Myös työntekijän esihenkilöön kohdistama epäasiallinen käytös on kasvanut: vuosi sitten näin vastasi reilut 4 prosenttia, nyt lähes 19 prosenttia.

Ymmärrys kasvaa kuuntelemalla

Juha Huttunen on ollut työsuojeluvaltuutettuna UPM Kaukaan sellu- ja paperitehtailla vuodesta 2018. Epäasialliseen käytökseen tänä aikana tartuttu virallisen kaavan kautta noin joka toinen vuosi. 

– Kaikki tapaukset eivät tule näkyviin, kun edustettavia on kuutisensataa. Siihen mahtuu huonoja vitsejä, huonoa jaksamista ja aidan ulkopuolista elämää, joka vaikuttaa siihen, kuinka asialliselta kaverin käyttäytyminen tuntuu, hän tunnistaa.

Huttunen kannustaa tuomaan harmituksen esiin mahdollisimman aikaisin. Hän muistuttaa, että kaikilla luottamushenkilöillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus.

– Tilanteissa voi olla erilaisia syitä takana, vaikka pieni väärinkäsitys. Kuuntelemalla osapuolten tarinat voi löytyä oikea ratkaisutapa, Huttunen kannustaa.

Kaukaalla toteutui vuoden sisällä jo toiset muutosneuvottelut vähennyksistä. UPM:n ja Paperiliiton kanssa sovitun yrityskohtaisen tessin kohtia on yhä kesken. UPM:n ja Teollisuusliiton kanssa työehdot sovittiin vaneritehtaille kolmen kuukauden lakon jälkeen. Nämä aiheet puhuttavat työvuoroissa väistämättä.

– Epävarmuus tarttuu: vaihtuuko työaikamuoto tai saanko potkut? Se, miten kukin reagoi, on yksilöllistä. Ihmisten pitäisi suoda itselleen se, että koen tämän näin ja toinen kokee toisin. Toisella huoli on kevyempi, jos on laina maksettuna toisella vasta otettuna. Se ei ole keskinäisen kinan paikka, vaikka yksi hermoilee ja toinen ei eväänsä lotkauta.

Huttunen näkee, että avoimuus ja keskusteluyhteyden avaaminen auttavat monesti. Ja se, että pyytää anteeksi, jos oma heitto johonkin toiselle kipeään asiaan meni metsään.

– Yhdessä nauraminen on yhteishengen kannalta tärkeää, kuten se, että tukee ja auttaa toisia. Silloin on mukavaa olla töissä. Tyytyväisyyskyselyissä oma valvomo ja oma vuoro saavatkin hyviä pisteitä. 

Enemmän töitä, vähemmän huolta

Kun yrityksellä menee mukavasti ja töitä riittää, on yksi henkinen kuorma työpaikalta poissa. Tervakoskella Delfort Groupilla työsuojeluvaltuutettu Jarmo Koukkari arvelee, että epäasiallinen käytös taitaa vaivata todennäköisimmin isoilla työpaikoilla. Heillä on henkilöstöä 350, joista työntekijöitä on 220.

– Vaikka paperialalla on myllerrystä, meidän tehtaalla on mennyt hyvin. Meillä ei ole ollut lomautuksia ja on tehty tuotantoennätyksiä, Koukkari kertoo.

Erilaisuuteen suhtautuminen lähtee itsestä. Vitsienkin pitää muuttua ajassa.

Häiritsevään käytökseen on nollatoleranssi ja asioihin pyritään puuttumaan puheeksi ottamalla alkuvaiheessa. Siitäkin on hyvä keskustella, että se, mikä omana aikanaan tuntui sopivalta vitsailun aiheelta, ei ehkä toimi myöhemmin. Vastuun tulisi olla puhujalla.

– Erilaisuuteen suhtautuminen lähtee itsestä. Vitsienkin pitää muuttua ajassa. Kun mennään vuosia eteenpäin, saatetaan taas ajatella tästäkin hetkestä eri tavalla, Koukkari pohtii.

Tervakoskella ollaan uuden äärellä, sillä tehtaalla on siirrytty kahden osaamisen malliin.

– Se luo haastetta. Toisia uuden oppiminen kuormittaa, toisille se on helpompaa. Vuoden kuluttua nähdään paremmin, miten muutos onnistui, Koukkari sanoo.

Kova melu, pölyt ja kuumuus riesana

Fyysisistä haittatekijöistä työsuojelukyselyssä ykköseksi nousi selkeimmin kova melu tuotantotiloissa. Haittatekijöiden kakkoseksi arvioitiin pölyt, esimerkiksi paperipöly, ja kolmanneksi liian korkeat tai matalat lämpötilat. Haittaa aiheuttavat myös hankalat työasennot ja tuotantotilojen puutteellinen ilmanvaihto.

Turvallisuushavaintoja vastaajien työpaikoilla kirjattiin keskimäärin 1 862 per vastaaja, kun niitä vuosi sitten ilmoitettiin olleen 1 510 vastaajaa kohti. Käytännössä eniten havaintoja tehdään suurimmissa yhtiöissä eli Stora Enson, Metsä Groupin ja UPM:n tehtailla. Yhtiöiden välillä on isohkoja eroja ja niihin vaikuttaa pitkälti se, miten havainnoista palkitaan. 

Vaihtelua on myös siinä, kuinka paljon havaittuja puutteita korjataan. Turvallisuustason noususta ilmoitti 57 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten näin vastasi alle puolet. 

– Lähtökohtaisesti fyysinen työsuojelu on varusteiden osalta kunnossa. Muilta osin olosuhteiden parannukset hoidetaan parhaiten paikallisesti, summaa Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Eero Vekkeli. ∙

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuvat: Reima Kangas