Asbesti sairastuttaa yhä

Kuorimo

Asbestista johtuva ammattitauti voi puhjeta vuosikymmeniä altistumisen jälkeen.

"Kunnossapidon työntekijä Martti teki 1960–70-luvulla paljon putkiston eristys- ja purkutöitä tehtaalla. Hengitysvaikeuksia ja yskää tutkittiin jo hänen töissä ollessaan, mutta vasta muutama vuosi sitten Martti sai diagnoosin – kyseessä oli asbestoosi eli pölykeuhko. 

Sairaus todettiin pitkien selvitysten jälkeen ammattitaudiksi, ja eläkkeellä oleva seitsemänkymppinen mies sai siitä haittakorvauksen. Raha ei kuitenkaan korvaa menetettyä terveyttä."

Martin tarina voisi olla todellinen. Vaikka asbestin vaarat on tunnettu jo vuosikausia, pitkän altistumisajan takia tapauksia todetaan edelleen. Altistumisen ja sairastumisen välinen viive vaihtelee 20:stä 50 vuoteen. 

– Asbestiplakkitaudissa altistumisajat ovat lyhyemmästä ja keuhkopussin syövässä pidemmästä päästä. Asbestoosin ja keuhkosyövän kehittyminen vaativat runsaan ja pitkäaikaisen altistumisen, kertoo ylilääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitokselta.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tuoreimman, vuoden 2018, tilaston mukaan mineraalipölystä eli käytännössä asbestista johtuvia ammattitauteja todettiin paperialalla 8. Ne tulivat heti kakkosena melun aiheuttamien ammattitautien jälkeen, joita oli 12. Meluhaitoista kerrottiin lehdessä 6/2021.

Vielä kymmenen vuotta aiemmin melun aiheuttamia ammattitauteja todettiin 117 ja mineraalipölyn 34.

– Töitä on silti vielä tehtävä molempien kanssa, toteaa Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius.

Meluhaittojen torjunnassa olennaista on se, että työpaikalla on melukartoitukset ja meluntorjuntasuunnittelmat tehtynä. Yrityksillä on oltava myös riittävän perusteellinen asbestikartoitus tehtynä ennen kuin purkutyöt aloitetaan. Jos asbestia löydetään, purkutyön saa tehdä vain siihen erikoistunut firma. 

Yksittäisiä vahinkoaltistumisia voi silti edelleen tapahtua. Ne johtavat kuitenkin vain harvoin ammattitaudin toteamiseen.
Ammattitautiepäilyn varmistuminen ammattitaudiksi vie aikaa ja vaatii monia tutkimuksia. Työntekijän koko työhistoria käydään läpi ja arvioidaan altistusta sen keston ja määrän perusteella.

– Työterveyslaitoksella on Pölykeuhkosairauksien asiantuntijaryhmä, joka auttaa arvioiden tekemisessä. Potilasta haastatellaan, jos vain mahdollista. Osa ammattitaudeista voi jäädä tunnistamatta, koska viive altistumisesta sairauden kehittymiseen on pitkä, Lindström toteaa.

Teksti Tiina Suomalainen