»Miten nämä suunnitellut työelämäheikennykset vaikuttavat valtion velkaantumiseen ja työllisyysasteeseen? Eivät mitenkään, mutta silti EK ja Suomen Yrittäjät ne haluavat.»

Kolumni

 

Liiton jäsen nykäisi eräässä tapahtumassa kädestä ja kysyi, miten nämä suunnitellut työelämäheikennykset vaikuttavat valtion velkaantumiseen ja työllisyysasteeseen. Vastasin rehellisesti, että eivät mitenkään. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus tai työntekijän irtisanomissuojan heikentäminen eivät tutkimusten valossa tuota mitään hyvää, mutta silti EK ja Suomen Yrittäjät ne haluavat. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen taas madaltanee kynnystä lomauttaa, joka sekin on vain tulonsiirto työntekijältä työnantajalle, mutta työpaikkoja se ei tuo lisää, eikä muuten tuotantoakaan.

Lakko-oikeuden rajoittamista taas on perusteltu sillä, että näin tehtäisiin Suomesta houkuttelevampi kohde kansainvälisille yrityksille. Jostain syystä en oikein usko, että työntekijöiden perusoikeuksia rajoittavat maat ovat kärkipäässä investointikohteina. Sen sijaan maat, jossa on halpaa energiaa ja koulutettua työvoimaa, saatavat tällaisia olla.

Erästäkin metsäteollisuuden pitkää lakkoa vierestä seuranneena ymmärrän kyllä, miksi EK ja Suomen Yrittäjät olivat valmiita sijoittamaan haluamaansa hallituspohjaan ja -ohjelmaan merkittäviä summia, mutta valtion velkaantuminen tai työllisyysaste niillä eivät mielessä olleet.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksia on perusteltu sillä, että tällä tavoin saadaan sadat tuhannet laiskurit töihin. Oma kokemukseni ei tätäkään ajattelua varsinaisesti tue. Sivusta useamman vuoden nuorten kesätyöhakua seuranneena ei kyllä hevin uskoisi, että meillä on työvoimapula. Yksinkertaisimpaankin tehtävään vaaditaan CV:n lisäksi vielä videonpätkä, jossa pitäisi uskottavasti kertoa, miksi haettu kesätyö on se loppuelämän ura, johon on kaikki panostettu. Tämän jälkeen voi sitten päästä kolmanteen tai neljänteen vaiheeseen eli ryhmähaastatteluun. Ei ihme, jos on työvoimapulaa, kun haastattelukierroksiin uppoaa viikkotolkulla aikaa, jonka voisi käyttää varsinaiseen työntekoonkin.

Ihmisten saaminen mukaan talkoisiin on aina helpompaa, jos vaatijat näyttävät itse esimerkkiä. On kyse sitten yhtiöstä tai yhteiskunnasta. Jos asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tarttuu lapioon, tulee todennäköisesti muitakin kaivamaan. Jos sen sijaan osalle maistuvat vain talkoo-oluet, voi kuoppa jäädä kovin matalaksi. Varsinkin, jos kaivajalle vielä vittuillaan. Ei tämä elämä sen kummempaa ole.

Pomo kertoi suunnittelevansa kesärekryä. Pohti, että millä tätä työpaikkaa myisi nuorille. Vastasin, että rehellisyydellä. Kerro, että toista tällaista sirkusta ei Suomesta löydy.