Valvomon näyttöruuduilla kaikki näyttää sujuvan hyvin. Säännölliset kierrokset tuotantotiloissa vahvistavat tämän: mitään yllättäviä ääniä ei kuulu kattiloista, turbiineista tai putkistoista, vaan prosessi pyörii niin kuin pitääkin.

Voimalaitoksen prosessia valvova Kari Kujala tiivistää, että töissä hän pitää tulta yllä ja vapaa-aikana hän yrittää sammuttaa sitä. Kujala on nimittäin vaikuttanut vahvasti sekä Inkeroisten VPK:ssa että teollisuuspalokunnassa. 

Stora Enson Anjalankosken tehtaiden voimalaitoksella Kujala on pitänyt tulta yllä jo vuosikymmeniä. Vuonna 1979 tuli töihin tehtaalle – ensin seurasi lyhyt rupeama kartonkitehtaalla ja sitten hän siirtyi voimalaitokselle.

43 vuoden mittaiseen työuraan mahtuu monenlaista. Vielä viimeisenä työvuotenaankin Kujala ehtii nähdä ison muutoksen. Viime kesänä nimittäin uutisoitiin, että Stora Enso investoi 21 miljoonaa euroa Anjalankosken tehtaille ja nimenomaan voimalaitokselle. Investoinnin tavoitteena on pitää päästöt kurissa ja varmistaa eri polttoaineiden joustava käyttö lämmöntuotannossa.

– Kyllähän siitä tuli hyvä fiilis. Se tuo jatkuvuutta, Kujala miettii.

Anjalan paperitehdas on Stora Enson ainut jäljellä oleva paperitehdas Suomessa ja siksi sen yllä on aika ajoin häilynyt lakkautuksen varjo. Investointi tuo uskoa siihen, että paperia – ja myös kartonkia – valmistetaan Anjalankoskella jatkossakin.

– Totta kai uutinen otettiin ilolla vastaan. Itse suhtaudun tähän kuitenkin niin, että se on välttämättömyys. Jos investointia ei olisi tullut, emme olisi pysyneet päästöjen raja-arvoissa eikä toiminnalla olisi ollut tulevaisuutta, miettii työntekijöiden pääluottamusmies Jari Punakivi.

Investointi käsittää voimalaitoksen pääkattilan remontin. Alun perin vuodelta 1972 peräisin olevaa kattilaa on päivitetty paljon vuosien mittaan, mutta nyt tehdään suurehkot muutostyöt, kun muun muassa sähkösuodatin korvataan letkusuodattimella. Letkusuodatin puhdistaa savukaasuja ja sitä käytetään, kun halutaan saavuttaa mahdollisimman alhainen päästötaso.
Letkusuodattimen perustustyöt ovat jo alkaneet. Heinäkuun lopulla pääkattila ajetaan alas kahdeksaksi viikoksi. Tämän jälkeen seuraa koekäytöt ja tuotantoon siirtyminen.

Kujalan työpaikka on pääasiassa lämpölaitos, joka tuottaa höyryä Anjalan paperitehtaalle ja Inkeroisten kartonkitehtaalle. Polttoaineena käytetään SRF-kierrätyspolttoainetta ja biologista polttoainetta eli oman tehtaan tuotannosta jäävää kuorta ja puuta.
Pieni osa höyrystä joudutaan tekemään maakaasulla. 

Neljä miestä viidessä 12 tunnin vuorossa hoitelee koko tehtaan energiatuotannon. Samassa vuorossa Kujalan kanssa työskentelevä Tomi Kitunen edustaa voimalaitoksen nuorta sukupolvea. Hän tuli voimalaitokselle töihin käyttäjäkunnossapitäjäksi ja operaattoriksi vuonna 2020 työskenneltyään sitä ennen kolme vuotta kunnossapidossa. 

Ikinä ei ole harmittanut lähteä töihin – paitsi viime juhannuksena.

Kitunen täydentää osaamistaan vielä voimalaitoskäyttäjäkoulutuksella, jota hän alkaa suorittaa oppisopimuksella.
Mies viihtyy työssään hyvin.

– Meillä on pieni kiva porukka ja 12-tuntinen sopii minulle mainiosti. Ikinä ei ole harmittanut lähteä töihin – paitsi viime juhannuksena, hän hymähtää.

Kitunen on varovaisen tyytyväinen pääkattilan päivitykseen.

– Kyllähän tämä auttaa: investointi tuo kattilalle lisää käyttöikää ja saamme myös palamista paremmaksi ja päästöjä pienemmiksi.

Niitä päästöjä Kujala ja Kitunen joutuvat miettimään työkseen. 

– Töissä on selvät rajat, joita joudumme noudattamaan. Mutta noin muuten olen kyllä sitä mieltä, että kansainvälisellä tasolla Suomen päästöt eivät ole yhtään mitään, Kujala huomauttaa.

Kitunen kertoo, että ilmasto- ja luontoasioita tulee mietittyä väkisin myös töiden ulkopuolella.

– On tehtävä kestäviä valintoja ja kierrätettävä. Kotitalousjätteen kierrätys on mielestäni yksi merkittävimmistä keinoista. Se voi kuulostaa mitättömältä mutta sillä on iso vaikutus.

Teksti Tiina Suomalainen
Kuva Johannes Wiehn