Liki kaikki julkisuudessa esitetyt lausunnot pitävät itsestään selvänä, että Stora Enson Veitsiluodon tehtaat hiljenevät heinä-syyskuussa. Pääluottamusmies Mikko Alamommo edellyttää kuitenkin, että yt-neuvottelut käydään aidosti erilaisia vaihtoehtoja punniten. Neuvotteluissa on selvitettävä myös se, voiko osa Veitsiluodon toiminnoista jatkua tulevaisuudessakin.
– Toivon hartaasti, että prosessi hoidetaan yt-lain hengen mukaisesti. Kaikki kivet ja kannot pitää kääntää ennen kuin asiat päätetään, sanoo Alamommo.

Hän kertoo, että työnantajien laskelmia käsitellään kaikkien henkilöstöryhmien kanssa ja he tekevät sitten yhdessä oman esityksensä.
– Teemme kaiken mahdollisen, että löydetään muita ratkaisuja kuin mitä yhtiö ilmoittanut. Haetaan se oljenkorsi mikä kelpaa myös yhtiölle, sanoo Alamommo.

Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan yt-neuvotteluiden alussa ollaan liian usein tilanteessa, että työnantaja on todellisuudessa jo tehnyt päätökset, eikä edes aio muuttaa niitä.
– Tällä kertaa ei saa käydä näin, sanoo Vanhala.
jos tehdas sammuu ja irtisanomisia tulee, on Stora Enson kannettava vastuu työntekijöistään.
 – Eikä niin, että yhtiö vain lupailee, vaan oikeasti hoitaa koulutusta, työtä ja turvaa, sanoo Vanhala.

Veitsiluodon tehtailla vieraillut työministeri Tuula Haatainen lupasi, että valtion tukitoimet työntekijöiden uudelleen työllistymiseksi aloitetaan heti.
Myös Haatainen vaati Stora Ensolta vastuunkantamista. Hänen totesi, että useampi sukupolvi työntekijöitä on auttanut yhtiön menestymistä, nyt on yhtiön aika huolehtia omistaan.

Stora Enso ilmoitti huhtikuun 20. päivä, että se aikoo sulkea Veitsiluodon tehtaat vuoden kolmannella neljänneksellä. Tarkoitus on sulkea myös Kvarnsvedenin tehtaat Ruotsissa. Veitsiluodon integraattiin kuuluu paperitehdas, sellutehdas, hiomo ja saha. Sahaa ei aiota sulkea.  

Veitsiluodon suljettavksi aiotuilla tehtailla työskentelee noin 670 henkilöä, joista 160 kunnossapitoyritys Eforan palveluksessa. Työntekijöistä noin puolet on yli 50-vuotiaita. Viime vuosien vähennysten takia eläkeikäisiä ei silti juuri ole.

Paperitehtaan kapasiteetti on 790 000 tonnia ja sellutehtaan 380 000 tonnia vuodessa. Paperitehtaassa on jatkuvassa käytössä kolme konetta. PK 2 ja PK3 tekevät toimistopaperia, PK5 tällä hetkellä elintarvikepaperia, jonka osuus koneen tuotannosta pienentää koko ajan aikakausilehtipaperin tuotantoa. Tehtaaseen kuuluu myös arkittamo, joka oli Euroopan suurin reilut kymmenen vuotta sitten valmistuneen laajennuksen jälkeen.  

Lehden mennessä painoon yt-neuvottelut olivat aivan alussa. Työntekijöiden ehdotuksista yt-neuvotteluissa Alamommo ei voinut vielä sanoa mitään.
– Mutta sen tiedän, että muut haluavat jopa investoida uusiin sellutehtaisiin, sanoo Alamommo. 

Hän totesi jo ennen yt-neuvottelujen alkua, että Veitsiluodon paperikoneet ovat erittäin muuntautumiskykyisiä. Tehtaassa on jo valmistettu elintarvikepaperia ja tehty hyväksyttyjä koeajoja kartongilla. Uusiin tuotteisiin on muuntauduttu käytännössä ilman investointeja.
– Tiedämme, että tällä tehtaalla pystyttäisiin tekemään osakkeenomistajille myös osinkoja ja sitä kautta ammattitaitoisille työntekijöille työpaikkoja, Alamommo sanoo.

Hän ihmettelee, että sulkemispäätöstä tehdään tällaisella hetkellä koronakriisin keskellä, kun tilanne alkaa jo näyttää valoisammalta.
Eforalla työskentelevä Jani Buska toteaa, että tehtailla on shokkitunnelma, mutta työt yritetään tehdä. Työkavereiden kanssa on tilanteesta puhuttu paljon.
– Se paras sosiaalinen tuki on tullut sieltä. Kaikki ymmärtävät tilanteen ja puhutaan samoista asioista. Kaikenlaisia kallonkutistajiakin on käynyt, mutta kyllä työkaverit ovat olleet parasta terapiaa, sanoo Buska.

Hän ei ole heti lähtenyt uuden työpaikan etsintään, vaan haluaa katsoa yt-neuvottelut loppuun ja toivoa, että niistä löytyy vielä positiivinen ratkaisu.  
– Toivottomaltahan se tuntuu, mutta jos toinen shokki tulee, niin sitten alkaa kauhea mietiskely, sanoo Buska.
Hän arvelee, että 44 vuotta on työmarkkinoilla hyvä ikä, ja sähköautomaatiopuolen koulutuksella voi työllistyä. Myös uuden opiskelu tai yrittäjäksi ryhtyminen ovat mahdollisia vaihtoehtoja. 

Teksti Reima Kangas
Kuva Nina Susi