Tiina Suuronen, 31, vaihtoi nelisen vuotta sitten vaneritehtaalta kartonkitehtaalle töihin. Hän toivoi uusia tuulia elämäänsä.

– Olin ollut vaneritehtaalla töissä 19-vuotiaasta asti. En halunnut jämähtää yhteen ja samaan työhön loppuiäksi.

Niinpä Suuronen aloitti oppisopimuskoulutuksen Äänekosken Metsä Boardilla ja sai vakinaisen työn arkkileikkurioperaattorina ja vuorolastaajana. Hän sai toivomaansa haastetta – varsinkin, kun Suurosen aloittaessa työnsä arkittamossa käynnistyi samaan aikaan hanke, jossa tehtaalle saatiin yksi uusi leikkuri ja kaksi aikaisempaa modernisoitiin tietyin osin.

– Olen päässyt kehittämään itseäni. Työssä tulee edelleen päivittäin eteen uusia asioita.

Suurosen työpaikalla on kolme erilaista arkkileikkuria, joita kaikkia hän operoi. Yhdellä leikkureista on kaksois­aukirullaus, joka antaa sille normaalia suuremman kapasiteetin.

Vuorolastaajankin työnkuvaan kuuluu monenlaista: kuormien purkamista ja lastaamista sekä kuormien suunnittelemista ja painojakaumien laskemista.

– Välillä on aikamoista haipakkaa. Arkittamossa on toimintamalli, jossa työskentelemme illat ja viikonloput keskenämme ilman vuoromestaria. Tarvittaessa olemme yhteydessä kartonkikoneen vuoromestariin. Onkin tärkeää, että työyhteisö toimii hyvin yhteen.

Suurosella on 8-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika. Lapsiperhearjen ja vuorotyön yhteensovittaminen on sen verran kuormittavaa, että esimerkiksi ammattiosaston toimintaan ei Suurosella ainakaan toistaiseksi riitä paukkuja.

– Käyn kyllä osaston joululounailla ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Aktiivisempi osallistuminen ei ole poissuljettu, mutta sen aika tulisi vasta sitten, kun perheen arki vähän helpottaa. Voisi olla kiinnostavaa päästä vaikuttamaan asioihin.

Suuronen pyörittelee yhä ajatusta, että ottaisi opintovapaata ja lähtisi opiskelemaan. Mutta mitä – sitä hän ei osaa sanoa.

– Tykkään tehdä käsilläni. Opiskelin ammattiopistossa puutekniikkaa ja harrastan puusepäntöitä. Ehkä se on kuitenkin parempi pitää vain harrastuksena.

Viime aikoina Suuronen on hurahtanut puukkoihin. Hän on käynyt erilaisia puukontekokursseja, joilla hän tekee nykyään pelkät terät. Kahvat syntyvät oman kodin autotallissa.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Pasi Hakala