Uuden työturvallisuuslain mukaan työnantajan on otettava työn tekijöiden yksilölliset erot huomioon aiempaa enemmän. Yhtenä tavoitteena on edistää yli 55-vuotiaiden työssäjaksamista.
Työpaikalla
Näyttöpäätetyöskentelyssä tarvitsee silmälasit, yövuoroista ei toivu enää samalla tavalla kuin aiemmin ja liika ylityö on myrkkyä. Näin listaa 56-vuotias Metsä Groupin Rauman sellutehtaan voimalaitoksella työskentelevä Mika Harala asioita, joita ikääntyminen on tuonut tullessaan.
Fyysisiä rajoitteita Harala ei ole huomannut. Krempoilta välttyy, kun tekee hommat rauhallisesti ja miettien.
Jotta Haralan kaltaiset plus 55-vuotiaat pysyisivät töissä edelleenkin, on työturvallisuuslakia uudistettu kolmikannassa. Kesäkuussa voimaan astuneiden uudistusten tavoitteena on lisätä työssäjaksamista, ehkäistä varhaista työelämästä poistumista, ylläpitää työkykyä ja pidentää työuria.
– Uudistuksessa on kyse täsmennyksistä, jotka helpottavat lain soveltamista työpaikoilla, sanoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Pia Perttula.
Yksilöllisyys edellä
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite -pykälää on täsmennetty muun muassa niin, että työnantajan on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset.
– Tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että toinen on nopeampi ja toinen hitaampi tekemään. Tai sitä, että työntekijällä on jokin oppimisrajoite, Perttula mainitsee.
Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi -pykälään on lisätty ikääntyminen. Jo aiemmin on pitänyt huomioida työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja henkilökohtaiset edellytykset.
– Työpaikoilla pitäisi pohtia, mitä ikääntyminen tuo mukanaan – yksilölliset erot huomioiden. Ikääntymisen muutoksia voivat olla esimerkiksi muutokset työkyvyssä, näkökyvyssä sekä kognitiivisessa toimintakyvyssä, kuten uuden oppimisessa ja mieleenpainamisessa.
Lisäksi laissa tarkennetaan, että kuormitustekijöillä tarkoitetaan sekä fyysisiä että psykososiaalisia tekijöitä.
Perttula mainitsee, että kuormitustekijöiden arviointiin voidaan käyttää esimerkiksi turvallisuuskävelyjä, työtyytyväisyyskyselyjä, työpaikkaselvityksiä yhdessä työterveyshuollon kanssa sekä säännöllisiä keskusteluja esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.
Työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta -pykälää täsmennettiin puolestaan niin, että perehdytyksessä on otettava jatkossa huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet kuten kielitaito ja ikä.
Lisäksi raskaussuojan perussäännöstä on selvennetty koskemaan myös imettäviä ja äsken synnyttäneitä työntekijöitä.
– Keskeinen ajatus täsmennyksissä on, että samat työsuojelutoimet eivät välttämättä riitä kaikille.
Perehdytyksessä petrattavaa
Sekä Harala että Rauman sellutehtaan työsuojeluvaltuutettu Petri Salminen pitävät hyvänä, että työturvallisuuslakia kehitetään. Molemmat huomauttavat, että työturvallisuuskysymyksissä vastuu on myös työntekijällä.
– Tämä on yhteispeliä, korostaa Salminen.
Harala lisää, että kaikkia asioita ei voi lailla turvata, vaan ne on oikeasti opeteltava ja opetettava.
Tästä päästäänkin perehdytykseen, joka on Salmisen mukaan hoitunut tehtaalla viime aikoina heikommin kuin aiemmin.
– Itselläni on näkemys, että vaaratilanteita sattuu enenevässä määrin, varsinkin kesäisin. Tuntuu siltä, että nykyään yhden kesän töissä ollutta kohdellaan kuin hän olisi ollut töissä jo kymmenen vuotta. Tässä on kaikilla peiliin katsomisen paikka.
Salminen korostaa, että vaikka tes määrittelee tietyn perehdytysajan, on perehdytystä jatkettava niin kauan kuin tarve vaatii. On otettava huomioon henkilön edellytykset oppia ja omaksua.
Tarvitaan useita ratkaisuja
Jos halutaan parantaa +55-vuotiaiden työssäjaksamista, on erilaisia ratkaisuja mietittävä riittävän ajoissa, sanoo Salminen. Hän on pohtinut mallia, jossa osa-aikaiselle työeläkkeelle jäävän pariksi ei etsittäisi toista puolikasta työaikaa tekevää, vaan tilalle tulisi uusi työntekijä, joka tekisi sataprosenttista työaikaa. Tällaisella työpariparityöskentelyllä saataisiin monta kärpästä yhdellä iskulla: parempaa perehdytystä, jaksamista ja työturvallisuutta.
Jaksamista tukee myös Metsä Groupilla alkanut uusi yksilöllinen työaikamalli. Vuorotyötä tekevillä on mahdollisuus esittää yksilöllisiä toiveita työajan suhteen. Lyhyttä kiertoa tekevää Haralaa kiinnostaisi kokeilla sekä 12-tuntista että päivävuoroa.
– Odotan mielenkiinnolla, milloin 55 vuotta täyttäneille päivätyöläiselle järjestetään samanlainen kysely, Salminen huomauttaa.
Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Juha Sinisalo