Lakon loputtua tuotanto käynnistyi UPM:n tehtailla pääosin sujuvasti, paitsi Kaukaan biojalostamossa. Yleisesti työntekijöiden tun­­­teet ovat ristiriitaiset. Luottamus konsernin  suuntaan on mennyt. Paikallisesti suhteet esimiehiin, henkilöstöhallintoon ja tehtaiden johtoon ovat asialliset, mutta on selvää, että epäluottamus heijastuu kaikkialle, varsinkin kun UPM:n konsernin johto ohjaa myös paikallisia neuvotteluja. Tähän juttuun on haastateltu UPM:n tehtaiden pääluottamusmiehiä. 

UPM Kaukaan Kari Rikkilä toteaa, että työnantajan tapa toimia tes-neuvotteluissa herättää yhä ihmetystä tehtaalla. Tämä näkyy esimerkiksi keskustelussa paikallisesta sopimisesta ja siitä, mitä ylipäänsä pystyy sopimaan, kun luottamusta ei ole.

 – Ainahan kritiikkiä on tullut, mutta ei näin kovaa koskaan, sanoo Rikkilä.

»Irtisanoutumiset ovat melkeinpä jokaviikkoisia.»

UPM:n tehtailla on neuvoteltavana vielä muun muassa paikalliset sopimukset, jotka työnantaja purki kolme kuukautta ennen lakon alkua, sekä työehtosopimuksen mukaiset uudet palkkausjärjestelmät. UPM Communication Papersin puolella hämmennystä herättää myös 30 tunnin vuosittainen lisätyöaika. Sen toteuttamistavassa on paljon keskusteltavaa.

Työehtosopimus syntyi jo pari kuukautta sitten, mutta työnantaja on ryhtynyt paikallisiin neuvotteluihin hyvin hitaasti.

– Muutama kerta on tavattu ja mikään ei tunnu etenevän. Olen ymmärtänyt kollegoilta, että sama tilanne on muuallakin, sanoo Tomi Eerola UPM Specialty Papers Tervasaaresta.

Pääluottamusmiehet toivovat, että tehtaiden johdolla olisi valtuudet neuvotella molempien osapuolien kannalta järkevät sopimukset, mutta konsernin johto ohjaa toisin. Eerola pohtii, että pääkonttorilla näyttää olevan kova halu saada paikallisissa neuvotteluissa läpi asioita, joita se ajoi jo tes-neuvotteluissa.

Eerolan mukaan Tervasaaressa esimerkiksi 12 tunnin vuorojärjestelmää haluaisi kokeilla 95 prosenttia työntekijöistä. Muutos parantaisi työhyvinvointia eikä aiheuttaisi kustannuksia. Työnantaja on silti ottanut sen kaupankäynnin välineeksi: siihen voidaan siirtyä, jos työntekijät ottavat lisää työtunteja.

– Tuntuu ihan hullulta, jos tässä halutaan jotain työntekijöiden motivaatiota ja fiiliksiä kohottaa, sanoo Eerola.

Kaukaan biojalostamo on ainoa tehdas, jossa sopimus on jo tehty. Prosessi eteni lähes täydellisen välirikon kautta, mutta lopulta nopeasti. 23.5. työnantaja siirsi tuotannon 8 tunnin vuorojärjestelmään. Työntekijöitä on niin vähän, ettei laitos pyörinyt ilman ylitöitä. Tehdas jouduttiin ajamaan alas 26.5.

Lauri Melanen kertoo, että biojalostamolla työnantaja yritti heikentää paikallisia työehtoja huomattavasti ja painosti rajusti allekirjoittamaan sopimuksen. UPM:n pääkonttori käänsi tilanteen luultavasti Ylen julkaisemien juttujen takia. Palattiin 12-tuntiseen, 6.6. laitos pyöri taas ja 9.6. tehtiin nelivuotinen paikallinen sopimus. Melasen mukaan työntekijät saivat lopulta melkein kaikki esityksensä läpi.

UPM:n pääluottamusmiesten mukaan työntekijöiden keskinäinen yhtenäisyys on vahva. Rikkilä kuvailee, että jengi on yhdessä rintamassa ja tulee hyvin keskenään tulee toimeen.

– Työntekijöiden kesken ilmapiiri on aivan yhtä hyvä kuin ennenkin. Porukka on ottanut uuden sopimuksen hyvin vastaan. Toiset ovat kehuneet ja toiset miettivät, että antaako uusi palkkajärjestelmä vuositasolla samat ansiot kuin ennen, sanoo Jari Huomo UPM Communication Papers Kymistä.

Lakon aikana ja jo viime vuoden puolella UPM:n tehtailta on irtisanoutunut poikkeuksellisen paljon työntekijöitä, lähemmäs sata. Esimerkiksi määräaikaisuuksien ja eläkejärjestelyjen takia on vaikea arvioida tarkkaa lukua. Useimmilla tehtailla työvoimapula häiritsee tuotantoa. 

– Jos viisi vuotta sitten joku lähti, saattoi arvella, että hän oli voittanut lotossa. Nyt irtisanoutumiset ovat lähes jokaviik­koisia, sanoo Timo Hietanen UPM Communication Papers Jäm­sän­­koskelta.

– Varsinkaan sellaisia irtisanoutumisia ei ole ollut kuin nyt esimerkiksi talteenotosta: 3–4 ykkösoperaattoria kärkipaikoilta. Siihen ei ihan hetkessä kouluteta ihmisiä, sanoo Rikkilä.

Jari Huomo kertoo, että myös oppisopimuskoulutuksessa olevia on lopettanut.

UPM pyrkii rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Kouluttaminen vie kuitenkin aikaa.

– Suurimmat miehistövajeet ovat sellaisissa tehtävissä, jotka vaativat useamman vuoden koulutuksen, sanoo Hannu Mentula UPM Kymin sellutehtaalta. 

Kesätyöntekijöitä on UPM:n tehtaille palkattu normaali määrä, mutta hakijoissa oli poikkeuksellisen vähän kokeneita työntekijöitä. Tämä yhdistettynä työntekijäpulaan, epäselvyyksiin työvuorojen järjestelyissä ja moniin ratkaisemattomiin kysymyksiin tekee kesästä tehtailla hyvin haasteellisen.

Teksti Reima Kangas, kuva Matti Immonen, UPM