Vähennysten lisäksi selluliiketoiminnassa ja sahaliiketoiminnassa varaudutaan lomautuksiin vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Ne voivat toteutua vaiheittain ja kestää enintään 90 päivää. 
Muutosneuvotteluiden piiriin kuului yhteensä noin 1600 työntekijää. Lokakuussa alkaneiden neuvotteluiden tavoitteena oli toiminnan tehostaminen ja kannattavuuden turvaaminen. 
Kymin sellutehtaalta on irtisanottu yhteensä yhdeksän henkilöä, joista seitsemän on työntekijöitä. Irtisanomisaika on puoli vuotta ja työntekijöillä on sen ajan työvelvoite. Työtehtäviin tulee muutoksia, koska työt pitää jakaa uudelleen jäljelle jäävien työntekijöiden kesken. Edelliset muutosneuvottelut ja vähennykset toteutuivat tehtaalla vuonna 2020. 
– Vähennystarve oli yllättävä ja toi tehtaalle apeat mielialat, summaa työntekijöiden pääluottamushenkilö Hannu Mentula. 
Vähennysten takia myös tämän syksyn haku oppisopimuskoulutukseen keskeytyi. Aiemmin tänä vuonna aloittaneet jatkavat koulutuksessa. 

Työturvallisuuden kannalta otetaan aikamoinen riski, jos ketjusta puuttuu koko ajan joku.

Pietarsaaressa sellutehtaalta on irtisanottu työntekijöistä kaksi ja toimihenkilöistä viisi. Neljää henkilöä ollaan lisäksi siirtämässä ulkoistamalla toiseen yritykseen. 
– Työyhteisölle on raskasta, kun näitä muutoksia tulee tiheään. Mieluummin kehittäisimme tehdasta muilla keinoin, pääluottamushenkilö Sauli Tiala sanoo. 
Tialan mielestä tämänkertaisista muutosneuvotteluista tekee ikävän myös se, että irtisanomiset tapahtuvat pimeimpään vuodenaikaan.  
- Väen mieli ei kovin korkealla ole, mutta hyvä yhteishenki auttaa tilanteessa, uskoo Tiala. 
Kaukaan sellutehtaalle muutosneuvottelujen tulos on, että työntekijöistä vähenee 14.  
– Periaatteessa kaikki irtisanomiset ovat niin sanotusti kovia. Joukossa on muutamia, jotka lähenevät eläkeikää mutta jotka haluavat jatkaa työelämässä, kertoo pääluottamushenkilö Kari Rikkilä. 
Työssä pysymiseen ovat Rikkilän arvion mukaan osaltaan vaikuttaneet hallituksen lakimuutokset, joilla työttömyysturvaa on leikattu ja heikennetty niin sanottua eläkeputkea.  
Rikkilä toimii myös Kaukaan paperitehtaan työntekijöiden pääluottamushenkilönä ja näkee, että uusi työpaikka voisi muutamille löytyä sieltä. 
– Olen sanonut, että vetäkää nyt ensin vähän happea, mutta miettikää, voisiko se olla vaihtoehto. Osalla voi sieltä olla myös jo kokemusta, Rikkilä toteaa. 
Vaikka yt-neuvottelut ja niiden nykyinen versio muutosneuvottelut ovat menettelynä tuttuja, irtisanomiset tuntuvat aina yhtä pahalta. 
– Vapaamatkustajia tehtailla ei ole, työt jaetaan jäljelle jääville. Jääkiekkotermein pelataan neljällä viittä vastaan jatkuvasti. Työturvallisuuden kannalta otetaan aikamoinen riski, jos ketjusta puuttuu koko ajan joku, Rikkilä muistuttaa. 
UPM:n osavuosikatsaus heinä-, elo- ja syyskuulta kertoo, että koko konsernin vertailukelpoinen liikevoitto nousi 32 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Myös UPM Fibresin liikevoitto nousi. Toimitusjohtaja Massimo Reynaudon mukaan tämä johtuu Uruguayn erittäin kilpailukykyisistä liiketoiminnoista. Kyseessä oli ensimmäinen vuosineljännes, jolla UPM:n molemmat Uruguayn sellutehtaat olivat täydessä tuotannossa. 
Suomessa tehtäviä työntekijöiden vähennyksiä Reunaudo perustelee sillä, että  täällä puukustannukset ovat hänen mielestään nousseet kestämättömälle tasolle. 
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Johannes Wiehn