Työelämää heikentävät lait etenevät. Henkilöperusteinen irtisanominen muuttui aiempaa helpommaksi vuoden alussa.
Työpaikalla
Tuorein työlainsäädännön muutos tuli voimaan vuoden alusta. Huhtikuu tuo lisää muutosta, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.
Hallituksen lakiesitys määräaikaisten, lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden oikeuksista tullee voimaan huhtikuussa.
Hallituksen työmarkkinauudistuksista ovat runsaan vuoden sisällä tulleet voimaan paikallisen sopimisen lisääminen tammikuussa ja yhteistoimintalain muuttaminen heinäkuussa.
Tämän vuoden alusta tuli voimaan henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyn muuttaminen. Sen mukaan työsopimuksen voi jatkossa päättää työntekijästä johtuvasta syystä pelkän asiallisen syyn perusteella, kun aiemmin irtisanomiseen vaadittiin asiallinen ja painava syy. Jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on siis käytännössä nykyistä helpompaa.
Määräaikaisuus ilman perustetta
Maan hallitus antoi tammikuun puolivälissä eduskunnalle esityksen, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.
SAK:n juristi Katariina Sahlberg huomauttaa SAK:n uutisessa, että työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen.
– Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Lisäksi ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan.
Paperiliitossa esityksen nähdään käytännössä tarkoittavan sitä, että pysyvään työhön voi ottaa määräaikaisen tekijän.
Takaisinottoon rajaus
Hallituksen esitys huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa, kun lomautuksista voisi lakiesityksen perusteella ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan ja työehtosopimuksesta poiketen, jos näin paikallisesti sovitaan.
Lisäksi hallitus heikentää esityksellään tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia. Jos työpaikan tilanne muuttuu, ei kaikilla työnantajilla olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin työpaikalta irtisanotuille työntekijöille. Nykyisellään työnantajan takaisinottovelvollisuudella ei ole alarajaa, mutta jatkossa se koskisi vain työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50.
Valtioneuvoston esitys määräaikaisuutta, lomautusilmoitusaikaa ja takaisinottovelvoitetta koskevasta lakimuutoksesta on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026, jos eduskunta sen hyväksyy.
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Adobe Stock