Mitä enemmän ikää, sitä parempi työhyvinvointi. Näin kertovat Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulokset. Ikä ja kokemus ovat voimavaroja – työuran edetessä työssä koetaan enemmän työn imua ja vähemmän tylsistymistä.

Kielteiset asenteet ikää kohtaan vaikeuttavat kuitenkin yli 55-vuotiaiden työhön pääsyä, työskentelyä ja työuran jatkamista.

Erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitokselta ihmettelee, miksi työkykyä ja työssäjaksamista ei tueta enemmän suomalaisilla työpaikoilla. Keinoja tähän olisi, kuten työtehtävien ja -roolien muokkaus sekä vaikutusmahdollisuudet työaikoihin.

62-vuotiaalla Marjo Sopasella tulee tänä vuonna täyteen 45 vuotta laboratoriossa UPM Kymillä. Hän on aina viihtynyt työssään hyvin, mutta viimeisen vuoden aikana työhyvinvointia on vielä lisännyt se, että hän tekee lyhennettyä työaikaa.

– Teen nelipäiväistä työviikkoa. Vapaapäivää ei ole lukittu, mutta käytännössä se on usein ollut perjantai.

Sopasella on kuusi lastenlasta ja lähellä asuvat myös äiti ja anoppi. Vaikka kukaan heistä ei tarvitse enää tai vielä akuuttia hoivaa, Sopanen nauttii siitä, että hänelle jää enemmän aikaa läheisille.

– Ja itselleni myös. Tykkään liikkua luonnossa ja tehdä käsitöitä. Lisäksi kuulun Marttoihin.

Työterveyslaitos tuo esiin, että uusi haaste työurien pidentämiselle on yleistyvä hoitovastuu iäkkäistä omaisista. Työpaikkojen onkin syytä varautua siihen, että työn ja hoivan yhdistäminen vaatii uudenlaisia joustoja.

Sopanen kokee, että työnantaja arvostaa konkareita. Tämä näkyy esimerkiksi palkkiolomissa ja palveluvuosikorvauksissa.

Muutama hänen työkavereistaan – pitkän uran tehneitä konkareita – otti lopputilin työtaistelukeväänä 2022. Sopanen jäi ja aikoo myös jatkaa eläkeikään asti. Hänellä se on 64 vuotta ja 9 kuukautta.

Idean lyhennetystä työajasta Sopanen sai eläkeinfosta runsas vuosi sitten.

– Kaikki kävi helposti. Päivätyössä tämä onnistuu. Ymmärrän, että lyhennetyn työviikon tekeminen vuorotyössä on hankalampaa.

Oppisopimuskoulutus on tuonut Sopaselle uusia nuoria työkavereita.

– Eri sukupolvien kohdatessa opimme toinen toisiltamme.

Teksti: Tiina Suomalainen, kuva: Johannes Wiehn