Paperiliiton tämänvuotisessa työsuojelukyselyssä tiedusteltiin paperiteollisuuden työsuojeluvaltuutetuilta työpaikkojen riskitekijöitä. Kysymykset ulottuivat perinteisestä fyysisestä työsuojelusta ja henkiseen kuormitukseen. Kyselyn toteutti Paperiliitossa työsuojeluasioista vastaava toimitsija Eero Vekkeli.

– Ilahduttavaa oli huomata, että valtuutettujen mielestä työpaikkojen turvallisuustaso on parantunut. Fyysisen työsuojelun parantumiseen on vaikuttanut henkilökohtaisten suojainten merkittävä kehittyminen. Täysin ymmärrettävää on, että työhön sopivampi henkilökohtainen suojain nostaa turvallisuustasoa, sanoo Vekkeli.

Henkilökohtaisia suojaimia on käytössä kattavasti: liki 89 prosenttia valtuutetuista vastasi, ettei suojainten suhteen ole heidän mielestään puutteita. Lähes 98 prosenttia vastaajista arvioi, että fyysisen työsuojelun taso on vähintään sama tai parantunut entisestään.

Parannusta ovat tuoneet myös muutokset toimintatavoissa, kuten turvalukituksen käytön lisääntyminen, jaksamista edistävän 12 tunnin tai muun paikallisen työvuorojärjestelmän käyttöönotto.

Asenteissa parannusta

Vekkelin mielestä suojainten käyttöäkin tärkeämpi valtuutettujen esiin nostama parannus oli kohentunut asenneilmapiiri.

– Työturvallisuuden tärkein osa on ihmisten päivittäin tekemät ratkaisut työpaikoilla. Turvalliset ratkaisut päivän askareissa varmistavat sen, että jokainen pääsee terveenä kotiin. Työturvallisuus työpaikoilla on yhteinen asia, mutta jokainen yksilö ratkaisee kokonaisuuden onnistumisen, painottaa Vekkeli.

Paperiliiton työsuojelukyselyssä keskeisinä psyykkisinä haittatekijöinä vastaajat pitivät sidonnaisuutta työpisteeseen, kiirettä ja pakkotahtista työtä, huonoa ylempää johtamista ja työn epätasaista rytmitystä. Avoimissa vastauksissa tuli esiin myös kommentteja kireästä tes-tilanteesta, lomautuksista ja tilausten vähäisestä määrästä.

Henkisen kuormituksen kasvusta paperiliittolaisilla työpaikoilla ei vielä ole vertailutietoa. Esimerkiksi SAK:n vuoden 2022 työolobarometrissa noin neljännes teollisuuden työntekijöistä koki työnsä henkisesti kuormittavaksi. Varman tekemän Teollisuus ja työkyky -selvityksen mukaan vuonna 2021 työn henkistä kuormitusta kokevien osuus teollisuudessa oli suurempi kuin työnsä fyysisesti raskaaksi kokevien osuus, joita oli 44 prosenttia.

Paperiliiton työsuojelukyselyyn vastasi 59 prosenttia valtuutetuista. Kysely oli avoinna 7.2.–1.3.2024. Vastaajista 44 prosenttia oli toiminut tehtävässään korkeintaan viisi vuotta.

Työn määrä kuormittaa

Suojalaseja, käsineitä ja kuulosuojaimia on kiitettävästi tarjolla, mutta henkiseen kuormitukseen panostus on työsuojeluvaltuutettu Joni Oreniuksen mielestä häviävän pientä UPM Raflatacilla Tampereella.

– Lisääntynyt moniosaaminen kuormittaa, sillä viime syksyn muutosneuvottelujen jälkeen parikymmentä työntekijää sanottiin irti ja työt jaettiin entistä pienemmälle porukalle. Yhtenä päivänä ollaan yhdellä, toinen toisella ja samalla viikolla ehkä vielä kolmannellakin koneella, Orenius kuvailee.

Työntekijät yrittävät sopeutua, mutta eivät nosta kuormittavuutta esiin, sillä nyt on töitä. Tulevaisuudessa nähdään epävarmuuksia, niin kauan kun tes-neuvottelut yrityksen ja Paperiliiton välillä ovat kesken.

– Osa työntekijöistä on kyllästyneitä ja valmiita lähtemään muualle, jos alkaa näyttää siltä, että neuvotteluissa ei edetä ilman lakkoa.

Epävarmuus vie ajatukset muualle

Kouvolan Inkeroisissa Stora Enson kahden tehtaan yhteinen työsuojeluvaltuutettu Harri Sipola kiteyttää kuormittavuuden johtuvan yhdestä seikasta.

– Meillä kuten varmaan jokaisella Stora Enson tehtaalla eniten huolettaa epävarmuus.

Tunteen taustalla on monta tekijää: yritys lakkautti viime vuonna Anjalan paperitehtaalta toisen paperikoneen PK 3:n. Suurin osa vähennyksistä toteutettiin niin sanotusti pehmein keinoin, mutta ensimmäistä kertaa tehtaalle tuli myös kovia irtisanomisia.

Samojen muutosneuvottelujen yhteydessä käsiteltiin kartonkikoneen uusia työtapamuutoksia. Niiden opettelun vielä kestäessä Stora Enso aloitti tänä vuonna uudet muutosneuvottelut kaikilla toimipaikoillaan yhteensä tuhannen hengen vähennyksistä. Haastatteluhetkellä Inkeroisten muutosneuvottelujen päättymiseen on aikaa kaksi viikkoa.

– Epävarmuutta koetaan taas, koska uumoillaan uusia kovia irtisanomisia. Jäljellä ei enää ole sellaisia, joita voitaisiin irtisanoa pehmein keinoin, Harri Sipola näkee.

Muutosneuvottelujen aikana henkilöstöä on muistutettu olemaan yhteydessä työterveyteen ja hakemaan apua, jos huoli tulevasta kuormittaa. Ihmiset usein sinnittelevät, jos pelkona on irtisanomisuhka.

– Riski työtapaturmiin kasvaa, jos ihmisten ajatukset ovat muualla, painottaa Sipola.

Melu yhä haitallisin

Työsuojelukyselyn vastaajien työpaikoilla tehtiin viime vuoden aikana kaikkiaan 67 972 turvallisuushavaintoa, joista 60 238 kirjattiin kolmessa suurimmassa metsäteollisuuskonsernissa. Havainnoista 86 prosenttia johti korjaaviin toimiin.

Eniten haittaa työpaikoilla aiheuttivat melu, liian korkeat tai liian matalat lämpötilat, pölyisyys, kuten paperipöly sekä hankalat työasennot. Neljän kärjessä tapahtuu kyselyjen välillä pientä vaihtelua.

Yli puolet (56 %) vastasi, ettei työpaikalla esiinny epäasiallista käytöstä tai työpaikkakiusaamista. Lähes joka kolmas (31 %) kertoi ilmiöstä työntekijöiden välillä ja joka viides (22%) lähiesihenkilön kanssa. Ilmi tuotiin myös epäasiallisuutta keskijohdon tai ylemmän johdon (9 %) suunnalta tai työntekijän esihenkilöön kohdistamasta epäasiallisesta käytöksestä (5 %). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Vastaajista 80 prosenttia ilmoitti, että epäasialliseen käytökseen myös puututaan työpaikalla käytössä olevien toimintaohjeiden mukaisesti.

Lue myös Eero Vekkelin kommentti: Aito yhteistoiminta lisää työhyvinvointia.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuvat:Johannes Wiehn ja Marjaana Malkamäki