Kuka: Taija Vanne, 25. Mitä: Laboratoriotyöntekijä. Missä: Kirkniemi. Osasto: 87.

Lukion jälkeen Taija Vanteella oli selvät sävelet. Hän oli aina ajatellut, että haluaa työskennellä ihmisten kanssa, joten sairaanhoitajaopinnot olivat luonteva valinta.

Hän oli kesät töissä hoitoalalla ja teki myös satunnaisesti keikkaa. Mutta kun hän valmistui sairaanhoitajaksi keväällä 2023, ei hän enää ollutkaan varma ala­valinnastaan. 

– Kamppailin itseni kanssa ja mietin, että entä jos kokeilisin jotain ihan muuta.

Vanne selasi erilaisia kesätyöpaikkoja ja päätti tuttujen vinkistä hakea töihin Kirkniemen paperitehtaan laboratorioon. 

– Ajattelin, että ei se ota jos ei annakaan. 

Kun Vanne sitten tuli valituksi useiden hakijoiden joukosta, oli hän todella yllättynyt.

Myöhemmin hän on miettinyt usein, miten tässä näin kävi. Miten sairaala vaihtuikin tehtaaseen? Hän uskoo, että koronapandemia oli yksi iso syy sille, että hänen kipinänsä hoitoalalle sammui.

– Kun pandemia iski, liki kaikki opinnot muuttuivat etäopinnoiksi, tavallinen opiskelija-arki oli vain kaukainen haave eikä opiskelukavereihin päässyt tutustumaan samalla tavalla. Ehkä se vaikutti ammatti-­identiteetin muodostumiseen ja sitä kautta motivaatioon. 

Ensimmäisen Kirkniemi-kesän jälkeen tuli määräaikaisuus ja sitten toinen kesä tehtaalla. Viime marraskuussa Vanteen puhelin soi. Eräs työntekijä oli eläköitymässä ja Vanteelle tarjottiin laborato­riosta vakituista työpaikkaa.

– Olo oli hämmentynyt ja kiitollinen. Tässä maailmantilanteessa työpaikat ovat tiukassa. Koen olevani etuoikeutettu.

Vanne on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen.

– Alusta asti on otettu huomioon, että minulla ei ole alan koulutusta eikä aiempaa kokemusta työskentelystä tehtaassa. Vaikka alussa tuntui, että olen aivan pihalla, niin tosi äkkiä se lähti menemään omalla painollaan.

Kun Vanne nyt testaa paperia ja massaa ja analysoi jätevesiä, hän miettii, että näin sen pitikin mennä. 

– En haikaile hoitoalalle. Olen iloinen siitä, että uskalsin tehdä ison hypyn alalta toiselle. Olen oivaltanut sen, että kyllä minä opin ja osaan.

Teksti: Tiina Suomalainen