Sunilan tehtaan lopettamiseen liittyvä viestintä saa kritiikkiä työntekijöiltä.
Työpaikalla
Paperiliitto teetti tehtaan lopettamisen vaikutuksista selvityksen. Jatkoksi tutkitaan Tampereen Takon sulkemisen seurauksia irtisanottujen elämään.
Stora Enson Sunilan sellutehdas lakkautettiin vuonna 2023. Sitä, miten tehtaan sulkeminen vaikutti ihmisten elämään ja tehdasta ympäröivään yhteisöön, on selvitetty haastattelemalla irtisanottuja. Heidän tilanteensa olivat keväällä 2025 erilaisia: osa oli vaihtanut alaa, osa oli työttömänä ja osa oli aloittanut opiskelun. Muutama oli edelleen töissä Sunilan tehdasalueella, osa jäänyt eläkkeelle.
Selvitys nostaa esiin paitsi ihmisten ensireaktioita ja lakkautuksen suoria vaikutuksia, myös sitä, mitkä tekijät auttavat työntekijöitä rakentamaan uuden elämänvaiheen lakkautuksen jälkeen.
Sekin on jäänyt ihmetyttämään, miten kokonaisuuden hoito jäi kuin ilmaan roikkumaan, vaikka kokemusta tehtaiden ja linjojen lopetuksista tässä maassa on niin Stora Ensolla kuin muillakin metsäyhtiöillä.
Selvityksen teki Paperiliiton toimeksiannosta E2 Tutkimus. Työstä ovat vastanneet tohtorit Atte Penttilä ja Jenni Simonen.
Paperiliitto haluaa selvittää tuotannon lakkautusten vaikutuksia, jotta se voi kehittää edunvalvontaansa ja vaikuttaa muutosturvaan tes-neuvotteluiden kautta. Liian monesti työnantaja siirtää tuotannon lopetuksissa vastuutaan yhteiskunnan ja ammattiosastojen varaan.
Sunilan raportin jälkeen E2 Tutkimus on aloittanut uuden tutkimuksen Metsä Board Takon tehtaalta irtisanotuille. Tuotanto Tampereen Takolla pysähtyi kesäkuussa. Seuranta kestää kaksi vuotta ja sitä varten haastatellaan työntekijöiden lisäksi työnantajan, kaupungin ja sidosryhmien edustajia.
Tutkijoille avautuivat muutostilanteen monenlaiset vaikutukset työntekijöiden elämään. Lakkautus voi olla elämän pysäyttävä kokemus.
– Kyse ei ole vain työn menettämisestä. Usein tehdaspaikkakunnilla, kuten Sunilassa, työyhteisön rooli työntekijöille on merkittävä voimavara niin työssä kuin vapaa-ajalla. Vahvan ja toimivan työyhteisön merkitystä muutostilanteessa selviytymisessä ei voi liikaa korostaa, selvityksessä todetaan.
Tehdasta moni piti enemmän kuin työpaikkana. Työpaikalla koettu poikkeuksellisen vahva yhteisöllisyys ja yhteishenki auttavat ihmisiä muutostilanteissa.
Selvityksen perusteella Sunilasta irtisanotut ovat sijoittuneet kohtuullisen hyvin ja valtaosa on löytänyt töitä. Työntekijöillä on uusia suuntia ja toiveikkuutta, mutta myös vaikeuksia ja epävarmuutta, jotka liittyvät määräaikaisiin työsuhteisiin ja henkilökohtaisen taloustilanteen heikentymiseen. Ikääntyneiden työntekijöiden asema on vaikein työllistymisen näkökulmasta.
Muutostilanteessa moni on turvautunut tuttuihin ja arkisiin asioihin. Suojaavia tekijöitä ovat työyhteisö, ystävät ja perhe, taloudellinen turva, liikunta ja muut harrastukset.
Kritiikkiä sunilalaisilta saa tehtaan lopettamiseen liittyvä viestintä. Moni oli lomautettuina tai vuosilomalla, kun tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin kesällä 2023. Jotkut kuulivat päätöksestä mediasta tai some-kanavista, osalle ensitieto tuli työkavereilta. Lopetuksesta kertominen lomien ja lomautusten keskellä koettiin suorastaan epäreiluksi.
Sekin on jäänyt ihmetyttämään, miten kokonaisuuden hoito jäi kuin ilmaan roikkumaan, vaikka kokemusta tehtaiden ja linjojen lopetuksista tässä maassa on niin Stora Ensolla kuin muillakin metsäyhtiöillä. Eräs haastateltava oli todennut, ettei ”joka kerta voi olla eka kerta”.
– Huomionarvoista on, että vaikka Sunilan tapauksessa lakisääteisistä velvoitteista huolehdittiin, pitkäjänteinen kiinnostus työntekijöiden tilanteeseen sekä aito kuuntelu ja kohtaaminen puuttuivat, selvityksessä summataan.
Tutkijoiden mielestä Sunilan kokemuksen pohjalta pitäisi tulevissa tilanteissa huomioida, ettei työntekijöiden kokemus yksin jäämisestä toistu, vaan heille voi tarjota tähän asti toteutunutta pidempää jälkihoitoa ja seurantaa siitä, miten he löytävät uusia suuntia ja mitä tehdaspaikkakunnalla muutoksen jälkeen tapahtuu. ∙
Lähde: E2 Tutkimus: Kun tehtaan valot sammuvat - Sunilan sellutehtaan lopettamispäätöksen vaikutukset työntekijöihin ja tehdasyhteisöön. Selvitys Paperiliitolle 2025.
Sunilan tehtaan viime vuosien vaiheita
2009
Lomautusten jatkoksi Stora Enso ilmoitti suunnittelevansa tehtaan sulkemista. Loppuvuodesta tehdas päätettiinkin käynnistää uudelleen.
2015
Ligniinin tuotanto alkoi. Yksi työntekijä lisää joka vuoroon.
2019
10 miljoonan euron investointi ligniinistä biopohjaista hiilimateriaalia tuottavan koelaitokseen.
2021
Koelaitos toimintaan.
2023
Stora Enso ilmoitti 4. syyskuuta lopettavansa pysyvästi selluntuotannon ja ligniinin erottamisen Sunilassa. Työpaikkoja väheni 240.
Paperiliitto lehti 4.9.2023:
Muutosturva-asiantuntija Leena-Maria Sevón Kaakkois-Suomen TE-palveluista toivoi työnantajan lakisääteisten muutosturvapalvelujen ja TE-toimiston palvelujen tukevan toisiaan.
Pääluottamusmies Markku Krautsuk piti tärkeänä rakentaa muutosturvaa ihmistä varten: ei niputtaa ihmisiä muutosturvan toteuttamista varten, vaan ottaa yksilö huomioon, mieluiten yhden luukun palvelulla, ja auttaa ihminen tilanteesta eteenpäin.
2024
Stora Enso myy tehdasalueen AALTO Deve lopment Oy:lle ja jää alueelle vuokralaiseksi. Kaupalla ei ole vaikutusta nykyisiin Stora Enson Lignode-akkumateriaalin koelaitostoimintoihin tai yhtiön osaomistaman CarbonScapen koelaitosta koskevaan esiselvitykseen.
2025
E2 Tutkimuksen raportti Sunilan lopettamisen vaikutuksista.
Sunilan sellutehdas käynnistettiin toukokuussa vuonna 1938. Tehtaan tuotantokapasiteetti oli alussa 80 000 tonnia selluloosaa vuodessa. Työntekijöitä tehtaalla on enimmillään ollut 1 250.
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Reima Kangas