Sitkeästi ponnistellen

Kuorimo

Koronatartuntoja on torjuttu paperiliittolaisillakin työpaikoilla yli vuosi. Toimia ja skarppausta tarvitaan yhä.

– On ollut onneakin matkassa, kun ollaan säästytty isommilta tartuntaryppäiltä. Käsittääkseni meillä henkilöstöstä vain yksi on sairastanut koronan ja tartunta tuli vapaa-ajalla, kertoo safety manager Anne Raikko Huhtamäki Foodservice Finlandilta.

– Iso kiitos meidän ihmisille, että he ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja toimineet sen mukaan. Toivottavasti näin jatkuu ja selviämme kuivin jaloin. Tilanne on edelleen tosi kriittinen ja vaikka on reissuväsymystä, pitää sinnitellä, Raikko kannustaa.

Kuitupohjaisia elintarvike- ja tarjoilupakkauksia valmistavalla tehtaalla Hämeenlinnassa hyvä käsihygienia on ollut arkirutiinia aiemminkin. Pakolliset kohtaamiset on minimoitu, jos ei voida suosia etäyhteyksiä. Tehtaalle pääsevät vain tuotantoon liittyvät henkilöt.

Maskien tai visiirin käyttöä on vaadittu joulukuusta lähtien tuotantotiloissa.

– Vaikka tehdasalue on tilava, siellä on hyvä ilmastointi eikä työskennellä lähekkäin, on käytettävä kasvosuojaa. Koska työ on fyysistä, maskin sijasta visiiri voi sopia jollekin paremmin, Raikko kertoo.

Koronalla on ollut vaikutusta myös liiketoimintaan, koska ihmiset eivät liiku eikä kerta-astioita kulu esimerkiksi tapahtumissa. Myös työntekijöiden henkistä jaksamista seurataan tarkalla korvalla, sillä tilanne on osalle raskaampi, osalle kevyempi.

– Henkilöstöstä on kuitenkin pidettävä huolta koko ajan ja jätettävä paukkuja siihen, että ollaan entistä vahvempia sitten, kun poikkeusaika loppuu, Raikko summaa.

Vuoronaloitus etänä yhdessä

SAK:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia työntekijöistä on koronasta huolimatta työssään edelleen välittömässä fyysisessä yhteydessä muihin ihmisiin. Toimihenkilöillä vastaava osuus on noin puolet.

Metsäteollisuuden työpaikoilla pandemian torjunta alkoi varhain ja käyttöön tuli monia uusia toimintatapoja.  UPM:n suomalaisilla sellu- ja paperitehtailla koronatartunnat ovat yhtiön mukaan jääneet yksittäistapauksiksi.

UPM Kaukaan tehtaan integraatin ja sellutehtaan johtajan Vesa Volmarin mukaan yksi tärkeä syy on ollut lähikontaktien minimoiminen. Yksi keino on pitää vuoron aloituspalaverit etäyhteydellä.

– Meillä jokainen vuoro alkaa vuorossa olevan esimiehen vetämällä Teams-kokouksella, jolloin ei tarvitse käydä paikalla valvomoissa, Volmari kertoo.

Marraskuun vuosihuoltoseisokissa Kaukaalla työskenteli 1000 omaan henkilöstöön kuuluvaa ja 1500 urakoitsijoiden edustajaa. Seisokin aikana ei ilmennyt yhtään tartuntaa. Tässä auttoi etukäteissuunnittelu, yhteistyö paikallisen terveydenhuollon kanssa ja seisokissa toimineiden urakoitsijoiden työskentelyalueiden eriyttäminen. Kypäriin oli liimattu värikoodattuja tunnistetarroja.

– Ulkopuolelta palkatut valvojat pystyivät niiden perusteella ohjaamaan ihmisiä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, Volmari täydentää.
 

Valvontaa monin voimin

UPM Kaukaan työsuojeluvaltuutettu Juha Huttunen toimi seisokin aikaan yövuorossa yhtenä turvallisuusvalvojista, jotka toteuttivat turvallisuusvalvontaa ja neuvontaa.

– Ohjeistimme urakoitsijoita ja heiltä tuli kysymyksiä meille eli tietoa liikkui molempiin suuntiin, Huttunen sanoo.

Kaukaan koko henkilöstöstä kolmella on tähän asti todettu koronatartunta. Tartunnat eivät ole lähtöisin työpaikalta. Huttusta ja Volmaria huolestuttaa, miten Lappeenrannan alueella maltillisena pysyneille tartuntaluvuille käy, sillä alue siirtyi maaliskuussa leviämisvaiheeseen.

Juha Huttusen mielestä uudessa spurtissa ja terästäytymisessä auttaa sama viesti kaikille.

– Juuri tänään viimeksi Vesa piti koronatilanteesta infon, jotta kaikki tietäisi, missä nyt mennään. Kaikki voivat nähdä saman infon ja vuorot, jotka eivät ole silloin paikalla, näkevät sen järjestelmästä myöhemmin.

Yksi uusista suosituksista on, että töihin tultaisiin työvaatteissa.

Myös muissa metsäteollisuusyhtiöissä Suomessa koronatartuntoja on onnistuttu torjumaan niin arjessa kuin seisokeissa, jolloin väkimäärä moninkertaistuu. Metsä Group kertoo sen oman henkilökunnan piirissä tartuntoja olleen Suomessa yhteensä noin 20. Stora Enso ei raportoi tartuntamääriä yhteisesti. Loppuvuodesta yhtiön Oulun tehtaalla todettiin omalla henkilöstöllä alle 10 tartuntaa, kun kartonkityömaalla tartuntoja ilmeni lähes 200.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Jorma Laaksonen