Kuhmoisissa on kevät. 32-vuotias Aleksi Markkanen hymyilee autohallissa. Käsissä on kaikki mitä onneen tarvitaan: pulttipyssy, viimeinen kesärengas ja valkoinen Volvo.

Mietin miehiä, joille renkaiden vaihto tarkoittaa hetken vartoilua rengasliikkeen toimistossa kitkerää asiakassumppia hörppien. Miehet mutustavat mariekeksiä ja vilkuilevat tosiaan: taas on se aika vuodesta, kun ostetaan jotakin, mitä isä teki itse.

Paljonkohan Aleksi Markkaselle pitäisi maksaa siitä, että hän ei vaihtaisi kesärenkaitaan itse? Ei kävelisi halliin, kun omaa autoa katsastetaan? Pakkopaitaa siinä tarvittaisiin.

Aleksi pistää tupakaksi ja kertoo elämästään. Hänellä on kaksi pientä lasta ja vaimo. Kesä veneillään katetulla sisämoottoriveneellä pitkin poikin Päijännettä. Töihin Jämsänkoskelle mekaanisen kunnossapitäjän hommiin on siedettävä matka. Sukulaiset katsovat lapsia aina kun on tarvis.

Aleksi näyttää täydellisyyttä hipovia kuvia mahonkiveneestä, jonka hän teki kavereidensa kanssa ilman minkäänlaista kokemusta. Tämän miehen lapset eivät kädettömiksi kasva. Uskon, että joku heistä jää pitämään kotikylän elämää yllä niin kuin oma isäkin teki. Elämä Kuhmoisissa on ihanaa, kun päättää niin.

Teksti ja kuva: Ilkka Palmu