»Meillä Nummelan tehtaassa valmistetaan pahvilaatikoita ja pahvista valmistettuja myynninedistämistelineitä. Myynninedistämisteline on kaupassa näkyvä teline, jossa on tarjolla tuotteita, esimerkiksi makeisia, muita elintarvikkeita ja hygieniatuotteita.

Minun työni osuu tuotannossa siihen kohtaan, kun osa näitä tuotteita leikataan Elitron-leikkurilla. Jos tuotteita on enemmän, ne stanssataan stanssikoneella, ja siihen tarvitaan työkaluja eli stansseja. Minä vastaan niistä. 

Stanssi on suorakaiteen tai neliön muotoinen vanerilevy, jossa on kumitetut terät. Siinä voi olla myös taivutuslinjoja. Kun pahvi stanssataan sitä vasten, pahvista tulee silloin halutun muotoinen, esimerkiksi jalusta, tarjotin tai juliste. Stansseja saadaan pääsääntöisesti Tanskan tehtaaltamme, jonne pidän yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. 

Stanssityökaluja tulee tehtaalle noin kaksi kertaa viikossa, iso lavallinen kerrallaan. Siinä menee oma aikansa, kun ne numeroi, kirjaa tietokoneelle ja laittaa hyllyyn oikeaan paikkaan. Kun meille tulee painolaattoja, otan myös niitä vastaan ja tarkistan, että ne ovat kunnossa.

Jos tarvitsee korjata työkaluja, niin korjaan. Ehkä halutaan vaihtaa terätyyppi toisenlaiseksi, tai vaihtaa vääntynyt tai tylsistynyt terä. Välillä halutaan työkaluun jokin lisäys. Korjaaminen on manuaalista työtä: sahausta, terittämistä ja kumittamista. Korjauspyynnöt tulevat asiakkaalta, rakennesuunnittelusta tai tuotannosta. Korjaamisen jälkeen työkalua mahdollisesti vielä testataan.

Olen itse monesti mukana, kun meillä jotain kokeillaan. Kokemuksista voidaan kertoa muillekin tehtaille, ettei kaikkien tarvitse keksiä samaa pyörää uudestaan. Kun jollain toisella tehtaalla kokeillaan jotain, samantapaista voidaan kokeilla meilläkin. Tietoa menee kahteen suuntaan. 

Tulin tehtaalle vuonna 1984. Ensin olin kone-apulaisena, sitten koneenhoitajana ja sittemmin työkalujen vastaavana. Olin mukana, kun stanssit tehtiin vielä itse. Sitten ne alkoivat tulla ulkopuolelta, ensin Valkeakoskelta ja nyt Tanskasta. 

Nykyään meillä on stanssipalavereita Teamsin kautta kerran kuussa tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Meidän tanskalaisen stanssitehtaan päällikkö sitä palaveria yleensä vetää. Olen ollut niissä mukana yhtenä meidän edustajistamme kehittämässä ja miettimässä, miten asioita voisi tehdä paremmin. 

Kun vieraalla kielellä keskustellaan, niin saa olla tarkkana, että ymmärtää kaiken oikein. Englannin kielen käyttö ja se, että käytetään teknistä sanastoa eikä vain rupatella, voi olla haasteellista. Toki aina voi kysyä, ja ihmiset kertovat ihan mielellään asiansa uudestaan. Sama ongelma kielen kanssa meillä on kaikilla: suomalaisilla, ruotsalaisilla ja tanskalaisilla. 

Kun vieraalla kielellä keskustellaan, niin saa olla tarkkana.

Pahvilaaduissa on joskus ongelmia joka maassa. Mitä enemmän mukana on kierrätettyä materiaalia, sitä hankalampaa sen työstäminen tuppaa olemaan. Se vaatii paljon työkaluiltakin. Ikävä kyllä se maksaakin enemmän, että laadun saa kohdilleen vähän kierrätetymmälläkin pahvilla. 

Tiedon siirto tehtaan sisällä on parantunut viime vuosina paljon. Nyt on paljon kanssakäymistä myös rakennesuunnittelun kanssa. Meitä on kaksi kaveria näissä hommissa eri vuoroissa. Me molemmat pystymme antamaan rakennesuunnittelijalle vinkkejä, miten työkaluista tulisi entistä parempia.

Ammattilaisuus näkyy tässä työssä siinä, että esitettyyn kysymykseen saa vastauksen. Ammattilaiselle on kertynyt kokemusta vuosien varrella sen verran, että vähintään osaa ehdottaa jotain, mitä voidaan ongelmatilanteessa kokeilla. Se kai on se juttu.

Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että minut on otettu myös matkoille mukaan katsomaan, jos on ollut suunnitelmissa ostaa uusia koneita.  Ovat ajatelleet, että kun Masa on niin kauan ollut ja tietää noista, niin hyvä olisi olla näkemässä.

On se niinkin, että omaa mielenkiintoa ja halua hakea tietoa pitää olla. Vain silloin voi jakaa sitä muillekin. Tiedolla ei myöskään tee mitään, jos ei riitä mielenkiintoa sen käsittelyyn. On hienoa, kun löytää tietoa, kokeilee sitä käytännössä ja se onnistuu. Kyllä siitä mielihyvää saa. On voittajafiilis.»

Teksti Mari Schildt
Kuva Reima Kangas