Pikkulasten kanssa

Kuorimo

Kolme lapsiperhettä kertoo omista perhevapaavalinnoistaan. Myös työvuorot merkitsevät paljon arjen sujuvuudelle.

Elina ja Mikko Löppösen tarina sai alkunsa vuonna 2014 jossain työpaikan vapaa-ajan riennossa, kun hivenen rohkaisua ottanut Mikko uskalsi mennä juttelemaan sille labran kaunottarelle, jolla oli kaiken lisäksi ihana hymy ja nauru.

Jujo Thermalilla Kauttualla työskentelevän laborantin ja vuorottajan rakkaus syveni: ensin syntyi esikoinen, sitten mentiin naimisiin ja viime keväänä syntyi 3-vuotiaalle Ainolle vielä pikkusisko Emmi.

Nyt elämä soljuu vauvan ja leikki-ikäisen ehdoilla. Siihen kuuluu imetys- ja vaipparumbaa, huonosti nukuttuja öitä, itkua, huutoa ja mekastusta. Mutta ennen kaikkea siihen kuuluu iloa, hymyä ja naurua, siskosten välistä kiintymystä, roppakaupalla rakkautta ja pihaleikkejä.

Löppösillä on omakotitalonsa pihalla kunnon leikkipuisto, sillä Mikko rakensi sinne kesällä leikkimökin ja isovanhemmat ostivat liukumäen.

– Vaikka takana on huonosti nukuttuja öitä, ovat nämä silti hienoja ja ainutlaatuisia aikoja. Lapset ovat pieniä vain hetken. On kiva, kun kaksi tyttöä tuossa tuhisee ja touhuaa, Mikko miettii.

Elina on parhaillaan vanhempainvapaalla ja sen päälle hän aikoo jäädä vielä hetkeksi hoitovapaalle. Töihin hän suunnittelee menevänsä, kun Emmi on puolitoistavuotias. Mikko aikoo pitää loput isyysvapaat ensi kesänä kesälomansa jatkeeksi.
Myös Aino meni hoitoon noin puolitoistavuotiaana. 

– Se toimii hyvin, koska vuorotyötä tekevällä Mikolla on arkivapaita. Näin lapsille ei kerry viittä hoitopäivää viikossa. Myös Mikon ollessa iltavuorossa hoitoaika jää lyhyeksi, Elina sanoo.

Löppöset eivät sen pidempään pohdiskelleet perhevapaiden jakamista. Oli selvää, että kummallakin kerralla kotiin jää Elina.

– Mutta kun palaan töihin, Mikko tulee vuorotöittensä takia viettämään lasten kanssa enemmän aikaa. Imetyksen loputtua kumpi vain vanhempi voi hoitaa lasta, huomauttaa Elina.

Kun Löppöset alkoivat seurustella, Elina teki vielä vuorotöitä. Hän kuitenkin esitti toiveen päästä päivätöihin, sillä kahden vuorotyötä tekevän vanhemman perheessä työn, arjen ja lastenhoidon yhdistäminen voi olla todella haastavaa.

Löppösille nykyiset perhevapaat riittävät, eikä perhevapaauudistus näillä näkymin koske heitä. He pitävät uudistusta kuitenkin tervetulleena.

– On hyvä, että tasapuolisuutta ja joustoja lisätään, Mikko sanoo.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden elokuussa. Tavoitteena on jakaa perheen sisäistä lastenhoitovastuuta tasapuolisemmin eli käytännössä saada isiä jäämään kotiin enemmän. Vanhempainvapaisiin tehdyistä aiemmista uudistuksista huolimatta äidit pitävät Suomessa edelleen valtaosan vanhempainvapaista. Vuonna 2020 äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90 prosenttia. Isien 10 prosentin osuus on Pohjoismaiden matalin.

Uudistuksessa lisätään vanhempainrahakautta ja kiintiöidään kullekin vanhemmalle 160 päivää. Tästä maksimissaan 63 päivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle. 

Uudistuksen myötä vanhempainrahaa voisi käyttää myös nykyistä paljon joustavammin haluaminaan jaksoina siihen asti kunnes lapsi on kaksivuotias. Vanhempainvapaalla ei siis ole pakko olla yhtäjaksoisesti. Vanhempainrahaa voisi käyttää esimerkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai vain osalta viikkoa tai vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa. Työnantajasta riippuu, mikä kaikki on mahdollista.

– Uskon, että uudistus kannustaa isiä jäämään kotiin, Elina miettii.

Kun Antti Nuutisen avopuoliso Pia Tuovinen lähti keväällä opiskelemaan, pariskunnalla välähti: Hetkinen – lasketaanko opiskelu työksi? Kyllä lasketaan, Kelasta kerrottiin. 

Antilla oli vielä 37 isyysvapaapäivää käyttämättä, ja näin hänelle tarjoutui tilaisuus jäädä hetkeksi kotiin ja viettää laatuaikaa lokakuussa kaksi vuotta täyttävän Tinja-tyttären kanssa. Heinäkuussa Antti piti pari isyysvapaaviikkoa kesäloman jatkona ja loput neljä viikkoa hän käyttää myöhemmin syksyllä.

Antti on nauttinut ajasta lapsen kanssa kotona, sillä 76 kilometrin armoton työmatka Juankoskelta Kuopioon Mondi Powerflutelle ja päivätyö tarkoittavat sitä, että normiarkena isän ja tyttären yhteiset hetket jäävät vähiin. 

– Olen pyytänyt siirtoa vuorotyöhön jo pitkään, mutta sitä ei ole vielä järjestynyt. 12-tuntinen sopisi minulle, sillä olen ilta- ja yöihminen. Samalla jäisi aikaa myös tyttärelle ja harrastuksille.

44-vuotiaalle Antille oma lapsi ja isäksi tulo on ollut erittäin odotettu. Sitä oikeaa kumppania ei vain aiemmin ole löytynyt.
– On mahtavaa olla todistamassa, miten Tinja oppii uusia taitoja ja sanoja päivittäin. Hän taapertaa innokkaasti pihalla ja touhuaa kaikenlaista. Asumme keskellä maaseutua, joten ympäröivässä luonnossa riittää ihmeteltävää. Kaikki on hänestä hurjan mielenkiintoista: koivunlehdet, metsämarjat, hiekkakakkujen tekeminen, koiranpennun kanssa leikkiminen.

Antti on päässyt myös isäpuolen rooliin, sillä Pialla on edellisestä liitosta neljä lasta, joista kaksi vanhempaa ovat jo täysi-ikäisiä ja kaksi nuorempaa – 10- ja 11-vuotiaat – asuvat isänsä luona, mutta viettävät lomia ja viikonloppuja äidillään. 

Perhevapaauudistus on Antin mielestä ihan kannatettava asia. On hyvä, että joustoja lisätään.

– Toinen asia on tietysti se, miten työnantajan kanssa saa sovittua perhevapaat, jos niitä esimerkiksi haluaa jaksottaa. Isyysvapaan pitämisestäkin on ilmoitettava kahta kuukautta aiemmin, joten mitään äkkiratkaisuja ei voi tehdä.

Tähän juttuun osui Löppösten lisäksi toinenkin pariskunta, jonka osapuolet työskentelevät samassa työpaikassa. Imatralainen Elina Vuorela on laboranttina Simpeleen Metsä Boardilla ja hänen miehensä Juho Vuorela työskentelee tehtaalla lastaajana. Toisin kuin Löppösten, Vuoreloiden suhde alkoi jo ennen kuin Elina tuli Simpeleelle töihin. 

Elina on parhaillaan äitiyslomalla, sillä perheeseen syntyi huhtikuussa toinen poika. Arki rytmittyy 2,5-vuotiaan Jeren tahtiin, Joona-vauva kulkee siinä mukana. Rytmi on lukemattomille lapsiperheille tuttu: aamupalan jälkeen ulkoilua, sitten ruoka ja päiväunet ja iltapäivällä taas ulkoilua ennen iltaruokaa. 

Jereä odottaessa Vuorelat kävivät keskustelun siitä, jääkö perhevapaille äiti vai isä.

– Aika nopsaan se selkiytyi, että minä jään. Tuntui luonnolliselta, että äiti on lapsen kanssa, kun lapsi on vielä pieni, Elina sanoo.

Hän aikoo palata töihin ensi vuoden elokuussa, jolloin Joona on vuoden ja kolme kuukautta. Juho pitää sen jälkeen loput isyysvapaat. 

– En halua jäädä pitkälle hoitovapaalle, koska olen vielä nuori ja työurani alussa. En ole myöskään mikään kotiäitityyppi, vaan työ on minulle tosi tärkeää, Elina sanoo.

Suomalaiset perhevapaat ovat Elinan mielestä hyvin järjestetty, esimerkiksi äitiysloma on eurooppalaisittain erittäin pitkä. Hän miettii, että perhevapaauudistus on varmasti tervetullut niille perheille, jotka haluavat jakaa lastenhoitoa enemmän vanhempien kesken.

– Meille tämä nykyinen systeemi on ollut hyvä.  ∙

Teksti Tiina Suomalainen
Kuvat Veera Korhonen, Mikko Nikkinen, Akseli Muraja