Perhevapaauudistus on kannustanut isiä jakamaan hoitovastuuta.
Työpaikalla
Isät luovuttavat silti edelleen suurimman osan päivistään äideille.
Vuonna 2022 uudistetut perhevapaat ovat kannustaneet isiä käyttämään perhevapaita. Kun vuonna 2022 isät käyttivät 12 prosenttia perhevapaista, vuonna 2024 he käyttivät niistä 21 prosenttia.
Valtaosa perheistä ei silti jaa vapaita tasan vaan isät luovuttavat edelleen suurimman osan päivistään äideille.Vain noin 4 prosenttia perheistä jakoi vapaat tasan ja noin joka viides isä ei käytä perhevapaita lainkaan.
Kumpikin vanhempi voi olla perhevapaalla noin 6,5 kuukautta. Lisäksi synnyttävällä vanhemmalla on käytössään päälle kuuden viikon mittainen raskausvapaa. Toiselle vanhemmalle voi vapaistaan siirtää noin 2,5 kuukautta. Uudistuksessa myös lisättiin perhevapaiden joustavampaa käyttöä.
SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz patistelee artikkelissaan ajattelemaan uusiksi perhevapaiden jaon vaikutusta perheen tuloihin:
– Kannustan tulevia vanhempia keskustelemaan perhevapaiden jakamisesta avoimesti. Perhevapaiden jakamisen taloudellisia vaikutuksia oman perheen tilanteeseen kannattaa arvioida Kelan sivuilta löytyvällä perhevapaavertailu-laskurilla.
– Rohkaisen erityisesti isiä avoimesti selvittämään perhevapaiden vaikutuksia ja hyviä puolia – niitä on monia. Isät tarvitsevat monella työpaikalla edelleen lisää kannustusta ja perhemyönteisiä ratkaisuja vapaiden pitämiseen, Glanz jatkaa.

Hänen mukaansa jopa kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä perheistä hyötyisi perhevapaiden jakamisesta taloudellisesti. Perheen taloutta on tarkasteltava kokonaisuutena, ei vain lyhyen aikavälin bruttotuloina.
– Vanhempainvapaalta maksettavaa etuutta ja palkkaa verotetaan hieman eri tavoin. Suomessa puolisoita verotetaan erikseen ja verotus on progressiivinen eli mitä korkeampi tulo on, sitä suurempi on verojen osuus. Verotuksen näkökulmasta työtuloja kohdellaan suopeammin kuin etuustuloja: jos palkka ja vanhempainraha ovat yhtä suuria, palkkaa verotetaan yleensä kevyemmin. Tällöin perheen yhteenlasketut käteen jäävät tulot muodostuvat usein vapaiden tasaisemmalla jakamisella suuremmiksi, Glanz perustelee.
Havainnolliset esimerkit kahden eri perheen tuloilla voi katsoa osoitteessa sak.fi. Esimerkeissä lähteenä on Kelan perhevapaavertailun laskuri, jonka voi täyttää myös omilla tiedoillaan.
Perhevapaiden tasaisemmasta jakamisesta on monin tavoin hyötyä, jota ei mitata rahassa.
– Kun molemmat vanhemmat osallistuvat yhtäläisesti lapsen hoivaan ja kotityöhön, vähenee yhden osapuolen vastuu arjen sujumisesta ja vanhempien arki tasapainottuu, mikä tukee parisuhdetta. Jaetut vanhempainvapaat vahvistavat lapsen suhdetta molempiin vanhempiinsa, kun lapsi saa viettää merkityksellistä aikaa vanhempiensa kanssa, Glanz perustelee.
Glanz näkee vapaiden jakamisella olevan myös positiivisia vaikutuksia työelämän tasa-arvoon, kun työelämäkatkokset eivät koske vain toista vanhempaa, usein äitiä. Työuran lyhyemmillä katkoksilla on positiivisia vaikutuksia myös eläkekertymän ja urakehityksen kannalta. Samalla vapaiden jakaminen edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa ja muuttaa asenteita vanhemmuuden jakamisesta.
Perhevapaiden jakaminen ei ole pelkästään tasa-arvoteko, se on usein myös taloudellisesti fiksua. Tutustu perhevapaiden jakamisen hyötyihin osoitteesta
www.perhenetto.fi.
Muutosten vuosi
Miia Heinämäen ja Juha-Matti Jokisen Peppi-tytär täyttää helmikuussa vuoden. Päivähoitopaikkaa haetaan elokuusta eteenpäin, kun vanhemmat aikovat jatkaa töissä yhteisellä työpaikallaan Metsä Board Kyrolla.
Heinämäki palaa töihin vanhempainvapaalta maaliskuun puolivälissä. Jokinen jää silloin vuorostaan vanhempainvapaalle ja sen perään vanhemmat vuorottelevat kotona vuosilomilla. Jokinen luovutti Heinämäelle vanhempainvapaistaan enimmäismäärän kaksi ja puoli kuukautta. Heinämäki olisi periaatteessa voinut luovuttaa omistaankin maksimipäivät, mutta jakamiseen vaikutti eniten rintaruokinta.
Tampereelta töihin Hämeenkyröön on matkaa yhteen suuntaan 50 kilometriä ja molemmat tekevät päivävuoroa sähköverstaan kunnossapidossa. Päivähoitoarjen alkaessa Jokinen haluaisi mahdollisesti vähentää pitkien hoitopäivien määrää lyhentämällä oman työviikkonsa nelipäiväiseksi. Tässä voisi hyödyntää jäljelle jääneitä vanhempainvapaapäiviä.
– En ole vielä työpaikalla selvittänyt, onko se mahdollista.
Jokisella on takanaan varsinainen muutosten vuosi 2025. Tammikuussa tuli tieto Metsä Boardin aikeista sulkea Tako Tampereelta, helmikuussa syntyi tytär ja toukokuussa työpaikka vaihtui 36 vuoden työuran jälkeen Kyrolle.
Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuvat: Marjaana Malkamäki

