Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun Paperiliitto ja Helsingin Tarmoa edustava Sam Morovati ryhtyivät yhteistyöhön. Paperiliiton tuen ansiosta Morovati on edennyt taidoissaan ja tähtää nyt ammattilaisuralle. Vasenkätiselle iskijälle on tullut useita kutsuja eri Euroopan maista harjoitteluvastustajaksi.

Sam Morovati valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi miesnyrkkeilijäksi. Tänä vuonna tavoitteena on saavuttaa seitsemäs suomenmestaruus.

– Viime syksynä ottelin seitsemässä viikossa yhdeksän ottelua ja lisäksi osallistuin kahdelle huippuleirille, joista toinen oli maajoukkueleiri. Urheilu stressaa ihan riittävästi ja Paperiliiton tuen ansiosta on yksi huoli pois eli se, miten urheilun maksaa.

Treenaamisen rinnalla Morovati käy töissä isänsä lisäravinteita myyvässä yrityksessä. Hän on opiskellut Omniassa merkonomiksi ja suorittaa nyt ajoneuvoalan perustutkintoa.

– Paljon ehtii, kun tietää, mitä tekee ja mitä haluaa saavuttaa. Mielellään liikaa kuin liian vähän lautaselle, vai miten sitä sanotaan.

Helsingin Tarmon salin seinällä on valokuva 15 nyrkkeilijästä. Heidät kaikki Marko Metz on valmentanut suomenmestareiksi. He ovat tuoneet yhteensä 35 suomenmestaruutta. Metzin ansiot on tunnustettu valinnalla vuoden valmentajaksi.

Metz ei unohda ensimmäistä tapaamista Sam Morovatin kanssa: Rocky-elokuvan innoittama nuori mies tuli nyrkkeily­salin ovien sulkemisaikaan kysymään, voisiko hän aloittaa lajin. Metz huomasi pian, että pojalla muutakin kuin intoa: lahjakkuutta ei voinut sivuuttaa.

– Samille on tullut kysyntää ulkomailta, siellä halutaan vasuri vastustajaksi. Amatöörisarjan rankingissa hän on nyt 27:ntenä, Metz myhäilee.

Morovati painottaa, kuinka ”kaikki” vaikuttaa siihen, miten yksilöurheilija menestyy: valmentaja, seura, treenikaverit, perhe, ystävät. Nyrkkeily myös yhdistää monenlaisia henkilöitä.

– Tarmossa on hyvät vibat, täältä salilta voi löytää uusia kavereita ja hyvinkin erilaisista taustoista, täällä saa olla millainen on. Se yhdistää, että on valmis tekemään duunia tämän lajin eteen.

Teksti: Eeva Eloranta-Jokela, kuva: Reima Kangas