Pihassa seisoo viisi autoa, yksi käynnissä tien tukkona ilman kuljettajaa. Oven avaa rakennusmiehen näköinen Markus. Hän on tämän jutun päähenkilön Niina Honkalan mies.

Niina huikkaa että peremmälle. Sisään pitää pujotella rojujen ohi, mutta varsinainen ylläri odottaa eteisessä: Niina ei olekaan päähenkilö. Seinät on peitetty kehystetyillä kuvilla kaikista muista paitsi hänestä. Metallista ilmoitustaulua hallitsee neljäkymmentä magneettikuvaa, jotka muodostavat täydellisen suorakaiteen. Jokaisesta kuvasta toljottaa yksi Niinan ja Markun neljästä lapsesta.

»Kun Jonna, kuutonen, ilmoitti tulostaan, iskä joutui ostamaan tila-auto Ford Maxin.»

Nimet Jonna ja Henna magneettikirjaimin, lukujärjestykset, mietelauseet, vitsit magneeteissa ja kuusi polaroidkuvaa rivissä. Niistä katselee keittiöön viivasuoria rivejä viivasuoraan pituusjärjestykseen aseteltuja mukuloita.

Pyydän päähenkilöt keittiöön, ja porukka ahtautuu pöytään. Neljästä teinistä voisi rutistaa viisi litraa noloutta. Jarkko ja Markus istuvat ikkunan viereen vastakkain, Jonna ja Anni keskelle, Niina ja Henna päätyyn. Keskelle jää se, mikä yhdistää.

Porukan ykkös- ja kakkosvaihde lykittiin silmään Forssassa, kun Niina ja Markus tapasivat baarissa. Jarkko syntyi Tampereella ja Henna Lempäälässä, Anni Tampereella, ja kun Jonna, kuutonen, ilmoitti siellä tulostaan, iskä joutui ostamaan tila-auto Ford Maxin. Viialasta löytyi oma talo, johon kaikki mahtuivat. Ostettiin Focus, ja lopulta Corolla, kun pitäähän pakkasellakin päästä töihin.

Kaikki ovat käytössä edelleen, ja Niina on nimennyt ne. Max on Tötterö, Focus Fokkeri ja Corolla Tonttu. Hennan katsastamaton projektivolvo vielä nimeä vailla.

Kaikki tämä on heidän. Se on Niinan mielestä tavallista: ainoa asia, jota hän on tavoitellut.

– Ei tää vaihtamalla voisi parantua, sanoo Markus ja katsoo vaimoaan.

– Hei ei tommonen oo tavallista! jälkikasvu protestoi.

Porukat on kuulemma eronneet melkein kaikilla. Lapset haluavat toista, olla keski-ikäisinä kuten iskä ja äiti nyt.

Herkkä hetki keskeytyy, kun 7-vuotias kissa Ville ilmestyy jääkaapin ovelle naukumaan.

Villen kaveri Kalle jäi kesällä jumiin pihakuuseen 10 metrin korkeuteen. Markus the Lamminsivun mies rakensi rimoista ja pyykkikorista lapsivoimalla toimivan kuukulkijan, kipusi hämmentävän ketterästi kissan luo ja raastoi rimpuloivan kohteen koriin. Sitten maahenkilöstö veti kisun alas.

Miksi Kalle jäi jumiin?

– Se oli tyhmä, Anni nauraa.

Silloin isoveli raivostuu.

– Ei ollut tyhmä! Se vain pelästyi jotakin.

Kalle jäi kesällä auton alle. Hänet haudattiin Ruben-kanin ja 19-vuotiaana kuolleen Minttu-kissan viereen. Kaikki olivat mukana, ja harvinaisen hiljaa. Virttä ei laulettu, mutta melkein, muistaa iskä.

Iskä on porukan herkkis. Ja häntä on ihana juksuttaa.

– Vaikka jos on käyty shoppailemassa, me valehdellaan iskälle että rahaa meni 300 euroo.

Porukalla on pahat hetkensä, totta kai.

– Mut jos äitin kanssa on riitaa, se ei muista asiaa kahden tunnin päästä.

Iskä on erilainen.

– Se pyytää anteeksi, viimeistään ennen kun menee nukkumaan. Ja se myöntää olevansa väärässä!

– No, en kyllä ole väärässä. Mutta mitä väliä? Parempi että lapselle jää hyvä mieli.

Mistä tollasia saa? Tammelasta kuulemma. Markuksen ja lasten mamma asuu siellä. Siellä lätkitään maijaa ja tikkiä ja pilkotaan puita. Viime vuosina Niina on jäänyt kotiin.

– Eka hetki hiljaisuudessa, voi että se tuntuu ihanalta. Mut sitten tulee ikävä.

Siihen menee yksi yö.

Ne Honkalat

Markus
47-vuotias Lamminsivun kurottajakuski.
Voima: superlehmänhermo
Lempiruoka: itse tapettu peura

Niina
45-vuotias paperipussittaja Lempäälän Pyrollilta.
Voima: superkuulo
Lempiruoka: makaroonilaatikko

Jarkko
18-vuotias keväällä valmistuva sähkömies
Voima: superlaittomanfiksu
Lempiruoka: halvin hernekeitto

Henna
16-vuotias automaalariopiskelija
Voima: supersosiaalisuus
Lempiruoka: tortillat

Anni
14-vuotias koululainen
Voima: supermelunlähde
Lempiruoka: kalapuikot

Jonna
12-vuotias koululainen
Kyky: teleporttaaminen (kehitteillä)
Lempiruoka: nuudelit

Teksti: Ilkka Palmu, kuva: Reima Kangas